Pieni Tietosanakirja / III. Masku - Sanomalehti / 187-188 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Mongolit-Monismi

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Mongolit, Keski-Aasiassa asuva
kansanryhmä, johon kuuluu vars. mongolit,


Mongoleja.

burjaatit, kalmukit ja mogholit. Vars. m.
ovat paimentolaisia, jotka asuvat
huopateltoissa; pienempi osa elää
maanviljelijöinä (hirssiä, riisiä). He kuuluvat
erääseen laamalaisuuden lahkoon, jolla on
viilaamansa (elävä Buddha) Urgassa. —
Historia. M:n hajanaiset heimot yhdisti
1200-luvun alussa Tšingis-kaani l.
Temudžin (ks. t.), joka teki suuria
valloituksia Kiinassa ja lännempänä. Hänen
kuoltuaan 1227 jaettiin valtakunta,
jolloin Ögedei (1227-40) sai suurkaanina
valtakunnan yliherruuden. Hän valloitti
keskiosan Kiinaa, Turkestanin ja Iranin;
hänen veljenpoikansa Batu (ks. t.)
valloitti Venäjän ja Unkarin ja tunkeutui
gleesiaan, missä hänet 1241 voitettiin.
Hänen veljensä Kublai-kaani (ks, t.)
(1263-94) teki Pekingin pääkaupungikseen.
M. sulautuivat voittamiinsa kansoihin, ja
heidän valtakuntansa jakautui neljään
pääosaan: kiinalaiseen, keski-aasialaiseen
(Tšagatai), venäläiseen (Kultainen orda,
ks. t.) ja persialaiseen. Tšagatai oli
vähiten altis vieraille vaikutuksille.
Sieltä lähti 1300-luvan lopulla
Timur Lenk l. Tamerlan (ks. t.),
joka yhdisti suuren osan entistä
valtakuntaa. Hänen poikansa kuoltua 1446
valtakunta uudelleen hajosi. Tšagataissa
hallitsi Tamerlanin jälkeläisiä v:een
1500, jolloin silloinen hallitsija Baber
(ks. t.) karkoitettiin; hän hyökkäsi
silloin Intiaan ja tuli suurmogulivallan
perustajaksi.

Mongoloidinen, mongolimainen;
nimitystä käytetään kansoista, joissa voi
havaita mongol. rodun tunnusmerkkejä,
mutta joita ei silti voi lukea mongol.
rotuun kuuluviksi (esim. lappalaiset).

Moniavioisuus l. polygamia.
M:ta tavataan us.luonnonkansoilla
monivaimoisuutena (polygynia),
harvemmin monimiehisyytenä (polyandria)
tai joskus n. s. ryhmäavioliittona
(jolloin us. aviomiehet tai aviovaimot pitävät
puolisojaan yhteisinä); myös muhamettilaisilla
m. on luvallinen, joskaan ei niin yleinen
kuin luullaan, vrt. Kaksinnaiminen.

Monijumalaisuus, polyteismi (ks. t.).

Monika (332-388), kirkkoisä
Augustinuksen äiti, pyhimys.

Monikkala, säteritila Janakkalassa.

Monikulmio l. monisivukas,
umpinaisen murtoviivan rajoittama
tasokuvio. Murtoviivan kärkiä sanotaan
m:nkin kärjiksi, näiden
yhdistysjano ja sen sivuiksi, koko
murtoviivaa m:n piiriksi. Kahden kärjen
yhdistys jana, joka ei yhdy sivuun, on m:n
lävistäjä. M. on kupera, jos sen
piiri on kupera murtoviiva, muuten
ei-kupera. Jos kuperan m:n kaikki
sivut ja kaikki kulmat ovat keskenään
yhtäsuuret, niin m. on säännöllinen;
sen sisään ja ympäri voi piirtää
ympyrän. Näiden ympyröiden yhteinen
keskipiste on m:n keskus, edellisen
säde m:n pikkusäde l. apoteema,
jälkimmäisen säde m:n isompi säde.
Isommat säteet jakavat m:n yhteneväisiin
keskuskolmioihin. M:ta sanotaan
sivujen luvun mukaan kolmioksi, nelikulmioksi
j. n. e. n-kulmion kulmain summa on n
— 2 oikokulmaa. — Tähti-m. syntyy, kun
säännöllisen m:n sivuja jatketaan, kunnes
kukin niistä leikkaa viereisen sivun takaisen
sivun jatketta, esim. viisikanta.
— Pallo-m., isoympyränkaarien
rajoittama m:n kaltainen kuvio pallopinnalla.

Monikäsitteinen, matem., on sellainen
funktsioni, jolla on useita arvoja samalla
muuttujan arvolla, esim. arcsin 1
(= se kulma, jonka sini on = 1) on
90° +— n . 360° (n = mielivaltainen
kokonaisluku).

Moninkertaissähkötys,
multiplekssähkötys,
useiden, sähkösanomien lähetys
samalla aikaa pitkin yhtä
johtoa, vrt. Sähkölennätin.

Monisirkkaiset (Polycotyledoneæ),
siemenkasvit, jotka itävät useammalla kuin
kahdella sirkkalehdellä. Tavallisesti
m:iin luetaan kaikki paljassiemeniset,
vaikka eräillä näistä on vain 2 sirkkalehteä.

Monismi (kreik.), yhtyysoppi,
käsitystapa, joka nojautuu yhteen ainoaan
alkuperusteeseen. Tavallisesti m:lla
tarkoitetaan määrättyä metafyysillistä kantaa,
s. o. joko sitä käsitystä, että kaikki
olevainen on yhtä ainoata tosioliota
(substanssia) tai laajemmassa merkityksessä

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>