Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Moseley-Mostar
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Moseley [mōzli], Henry Gwyn
Jeffreys (1887-1915), engl. fyysikko,
suorittanut perusteellisia tutkimuksia
alkuaineitten ominaisista
röntgensädespektreistä ja osoittanut, että
ominaisten röntgenvärähtelyjen taajuus on
suoraan verrannollinen atomin järjestysnumeron
neliöjuureen, mutta ei missään yksinkertaisessa
suhteessa atomipainoon (M:n laki). [Svedberg,
„Materia" (1926).]
Moser [mōzer], Andreas (s. 1859),
saks. viulunsoittaja ja musiikkihistorioitsija.
Teoksia: ,,Geschichte des Violinspiels", J. Joachimin
elämäkerta. — Moser, Gustav von
(1825-1903), saks. huvinäytelmänkirjoittaja. Teoksia:
„Yhdistysjuhla" (suomen.), sitäpaitsi meillä esitetty
„Uusi kirjastonhoitaja", ,,Sota rauhan aikana" y. m.
Mosheim [mōshaim], Johann
Lorentz von (1694-1755), saks. lut.
teologi, nykyaik. kirkkohist. tutkimuksen isä.
Moskeija (arab.), muham.
rukoushuone. Jokaisessa m:ssa on Mekkaan
päin olevassa seinässä komero (mihrâb),
joka vastaa pääalttaria. Sen vieressä on
saarnastuoli (mimbar). Sisempänä on
koroke saarnaajan avustajaa varten ja
toinen koroke, mistä läsnäolijat
kutsutaan rukoukseen, Jokaisessa m:ssa on
minareetteja. Kuva ks. Delhi.
Moskenesö [-nēsö], saari Norjan
länsirannikolla, Lofootein saaristossa;
sen eteläpuolella raju merivirta
Moskenströmmen.
Moskiitit, troopillisia vertaimeviä
sääskiä.
Moskiittorannikko, Mosquitorannikko
(ks. t.).
Moskova (ven. Moskva, äänt. maskvā’),
Venäjän (Sosialististen Neuvostotasavaltojen
Liitoin) pääkaup., Okan lisäjoen Moskvan kahden
puolen. M:n vanhat keskukset ovat nimeltään
Kremlj ja Kitaj-gorod, joista
kadut lähtevät säteittäin. Kremljissä ovat
tärkeimmät M:n yli 500 kirkosta: Ilmestyksen
kirkko (Blagoveštšenskij sobor, rak. 1482-89),
Arkkienkelin kirkko (Arhangeljskij sobor, rak.
1505-08) sekä Marian taivaaseenastumisen kirkko
(Uspenskij sobor, rak. 1475-79), jossa tsaarit
on kruunattu, mahtava kellotorni Ivan Velikij
(rak. n. 1600), jonka vieressä suuri maahan
pudonnut kirkonkello Tsarkolokol (200 ton.),
edelleen Iso-Kremljin palatsi, rak. 1838-49
tsaarien ent. palatsiin paikalle (jäljellä
viimeksimainitusta on Fasetti-palatsi,
neuvostohallituksen nyk. virastorakennus).
Kitaj-gorod on liike-elämän keskus;
siellä on Pyhän Basiliuksen tuomiokirkko
(rak. 1554-1679), Leninin mausolee, suuret
kauppahallit ja hist. museo,. Kitaj-gorodia
ja Kremljiä ympäröi Valkoinen kaupunki
(Belyj gorod), jossa m. m. Lunastajan kirkko
(rak. 1837-83), Venäjän vallankumouksen kunniaksi
pystytetty vapauden muistomerkki, Rumjantsevin
museo, jossa kirjasto (1 milj. nid.), maalaus-
ja kansallispukukokoelmia, yliopisto (per. 1755)
kirjastoineen, Iso Teatteri ja Taiteellinen
Teatteri. Valkoista kaupunkia ympäröi
Maakaupunki (Zemljanoj gorod), jossa
Tretjakovin galleria ven. taidetta. Sen
ulkopuolella joukko nuorempia etukaupunkeja.
— Keskeisen asemansa takia M. on Venäjän tärkein
kauppa- ja teollisuuskaupunki (kutoma-, kone-,
paperi-, nahka-, kumi- y. m. teoll.) sekä
valtakunnan rautateiden risteyspaikka. Lähes
2 milj. as. — Pääkaupunkina 1328-1712
ja v:sta 1918. V. 1812 ranskalaisten
valloitettua kaupungin syttyi M:ssa tulipalo,
joka hävitti siitä suurimman osan. ks.
kuvaliitettä.
Moskoviitta, ennen Länsimailla
venäläisten yleisnimitys.
Moskovskija Vedomosti [masko’v-vjē-],
aik. Moskovassa v:sta 1756 ilmestynyt vanhoillinen,
kiihkokansallinen sanomalehti, joka m. m. ahdisti
Suomea.
Moskva [maskvā’], joki
Keski-Venäjällä, Okan lisäjoki vasemmalta;
456 km; jäässä 5 kk.
Mosquitorannikko [-ki’to-],
epäterveellinen rämerannikko Nicaraguan
itärannikolla Keski-Amerikassa. Saanut
nimensä mosquito-kansasta, tummaihoisista
intiaaneista.
Moss, kaup. Etelä-Norjassa Oslon
vuonon itärannalla, Mossejoen suussa;
sahoja, selluloosatehtaita. 9,000 as.
Mossamedes [mosəmē’deš],
satamakaup. Portugalin Länsi-Afrikan
(Angolan) rannikolla. Rautatie sisämaahan.
5,000 as.
Mosse, Rudolf, berliiniläinen
ilmoitustoimisto ja sanomalehtikustannusliike
(m. m. Berliner Tageblatt), R. M:n
(1843-1920) 1867 perustama.
Mosso (it.), mus., più m.,
nopeammin, meno m., hitaammin.
Most, Johann (1846-1906), saks.
anarkistinen sanomalehtimies. Karkoitettuna
toimi Englannissa ja Amerikassa.
Mositaganem [-tagā’-], kaup.
Luoteis-Algeriassa, Välimeren rannalla. 27,000
as., niistä puolet eurooppalaisia.
Mostar, kaup. Etelä-Slaaviassa,
Hertsegovinassa, Narenta-joen varrella.
Ase- ja nahkateoll. 18.000 as.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
