Pieni Tietosanakirja / III. Masku - Sanomalehti / 223-224 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Muddusjärvi-Muinaisjäännökset

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Muddusjärvi, järvi Inarin Lapissa,
n. 7 km, Inarin kirkolta luoteeseen;
23 km pitkä, suurin lev. 3 km. Laskee
Keptujokea, Lusmajokea ja Jokienjokea
myöten Inarinjärveen.

Mudéjartyyli [-ē’har-], kristillisen
taiteen värittämä maurilainen tyyli Espanjassa.

Mudros, paikkakunta Lemnos-saarella.
M. sekä M:n lahti olivat
maailmansodan aikana ransk.-engl. laivaston
tukikohtana taisteltaessa Dardanelleilla ja
Gallipoli’ssa. M:ssa Turkki ja ympärysvallat
tekivät aselevon lokak. 1918.

Muessin (arab.), kuuluttaja, joka
moskeijan minareetista kutsuu uskovaisia
rukoukseen.

Muffat, Georg (n. 1645-1704), saks.
orkesterisäveltäjä. Sävelsi orkesterisarjoja,
sonaatteja soitinyhtymille y. m.

Muffeliuuni, muhveliuuni (ks. t.).

Mufloni ks. Lammas.

Mufti (arab.), muhamettilaisilla
lainoppinut, joka yleisölle antaa lausuntoja
oikeusasioissa.

Muhametti, Muhammed (ks. t.).

Muhamettilainen taide ks. Arabialainen
taide. vrt. myös Moskeija.

Muhamettilaiset, islamin tunnustajat.
Suomessa ovat m. perustaneet uskonnonvapauslain
nojalla „Suomen muhamettilaisen seurakunnan"
(Valtioneuvoston päätös 24/4 1925, muutettu
5/6 1926).

Muhammed (570-632), islamin
perustaja. M. syntyi Mekassa kureiš-heimon
jäsenenä; nai kauppiaanlesken Khadidžan,
jonka palveluksessa hän oli. Rupesi
40-vuotiaana näkyjä nähtyään
julistamaan uutta uskontoa. Vainoa
kohdattuaan M. pakeni 622 Mekasta Medinaan,
mitä tapausta (hedžra = pako)
muhamettilaiset pitävät ajanlaskunsa alkuna.
Medinasta käsin M. alkoi levittää oppiaan
ase kädessä ja valloitti Mekan 630, minkä
jälkeen hänen oppinsa tuli Arabiassa
vallitsevaksi. M. kuoli Medinassa, jonne
hänet myös on haudattu. M:n ilmestykset
on koottu Koraaniin; hänen opistaan ks.
Islami. [Holma (1917).]

Muhammed, kuuden Turkin sulttaanin nimi.
— 1. M. I (1387-1421), hallitsi 1402-21, v:sta
1413 kaikkien osmanien hallitsija. — 2. M. II
(1430-81), hallitsi 1451-81; valloitti 1453
Konstantinopolin, piiritti 1456 Belgradia,
valloitti m. m. Serbian suureksi osaksi, Kreikan,
Bosnian ja Albaanian, mutta kärsi tappioita
Unkarissa ja Rodoksella, pakotti Krimin
tataarikaanin tunnustamaan yliherruutensa,
— 3. M. V (1844-1918), hallitsi 1909-18.
— 4. M. VI (s. 1861), hallitsi 1918-22,
Angoran kansalliskokouksen erottama.

Muhammed Ahmed ks. Mahdi.

Muhammed Ali, Mehemed Ali (ks. t.).

Muhos. 1. Kunta Oulun läänissä,
Oulujoen varrella; 1,016,6 km²,
5,174 as. (1926). Karjanhoitokoulu. M:n alueella
on Pyhäkoski. — 2. Rautatieasema Oulun-Vaalan
rataosalla, M:n kunnassa, 36 km Oulusta.

Muhu (saks, Moon), saari Viron
mantereen ja Saarenmaan välissä. M:n ja
mantereen välissä n. 5 km leveä
M:n-salmi, M:n ja Saarenmaan välissä vielä
kapeampi Pieni-salmi, jonka poikki
johtaa ajovalli.

Muhuniemi (ruots. Wredeby), maatila
Anjalassa, Wredeillä.

Muhveliuuni, kuumennusuuni, jossa
tulenkestävästä savesta tai takkiraudasta
tehty astia, muhveli (m),
mihin kuumennettava kappale pannaan, joten
se ei tule polttoaineen eikä liekin
yhteyteen. Käytetään moniteräisten teräkalujen
karkaisuun, rautalankatehtaissa lankojen
myöntämiseen y. m.


Muhveliuuni.

Muhvi (ruots.), n. läpimittansa pituinen
putkijohdoissa käytetty ulkopuolinen
liitoskappale; takorautaputki-m:eissa on
kierteet, valurautaisissa uurteet, joihin
valettu tai lyöty tiivistelyijy painuu;
myös = puuhka.

Muikku (Coregonus albula), maamme
suurten sisäjärvien tärkein ravintokala;
kuuluu lohikalojen heimoon ja siian
sukuun, eroaa siiasta m. m. siinä, että
alaleuka on yläleukaa pitempi. Kasvaa
tav. 12-20 cm pitkäksi, jää us. järvissä
pienemmäksikin, kun taas esim. Laatokassa
kasvaa 40 cm:n pituiseksi ja 1/2 kg:n
painoiseksi. Syö etupäässä pikkuäyriäisiä.
Kutee meillä loka-marraskuussa, poikaset
kuoriutuvat vasta keväällä. Liha valkoista,
maukasta, kovaa; mäti isojyväistä, herkullista.
— Paitsi järvissä on m:ua myös Pohjanlahden ja
Suomenlahden vähäsuolaisissa rannikkovesissä,
ks. värikuvaliitettä Kaloja,

Muinaisenglanti ks. Englannin
kieli ja kirjallisuus.

Muinaisjäännökset, jätteitä edellisten
ihmispolvien töistä. Jaetaan irtonaisiin
(esim. työaseet) ja kiinteisiin
(esim. hautakummut, kiviröykkiöt, linnat,
kalliopiirrokset) m:iin. M. ovat lain
suojeluksen alaisia, eikä niitä saa
muuttaa, liikuttaa tai hävittää muutoin kuin
laissa määrätyillä ehdoilla (Asetus 2/4
1883; R. L. 35:2). — Muinaislinnat,
esihist., puolustustarkoituksessa

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>