Pieni Tietosanakirja / III. Masku - Sanomalehti / 235-236 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Muntjakki-Munuaistauti

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

muinaisnorjalaisia aiheita. Kuvittanut
Snorre Sturlasonin kuningassadut.
— Munthe, Holm (1848-98), norj.
arkkitehti, muinaisnorj. talonpoikaistyylisen
puuarkkitehtuurin käyttäjänä kansallisen
arkkitehtuurin edeltäjä. — Munthe,
Ludvig (1841-96), norj. maisemamaalari;
asui Düsseldorfissa.

G. Munthe: Kevät Mjösenin rannalla.

Muntjakki (Cervulus muntjac),
lyhytsarvinen, n. 1,2 m pitkä ja 0,5 m
korkea hirvieläin Taka-Intiassa, Sumatrassa,
Borneossa, Jaavassa.

Munuaiset, selkärankaisten (toisinaan
selkärangattomiinkin sovellettu nimitys)
virtsan erityselimet. — Ihmisen; m. ovat
selkärangan molemmin puolin, pallean alla;
n. 10 cm pitkät, 5-7 cm leveät, 4 cm paksut,
120-170 g:n painoiset, tummanpunaiset,
pavunmuotoiset, sisäreunassa syvennys,
n. s. munuaisportti. Halkaistussa
munuaisessa voi erottaa jyväsekkään
kuorikerroksen, juovikkaan
ydinkerroksen, jossa n. 12
munuaispyramidia, ja sisinnä litteän,
kolmikulmaisen ontelon, munuaissuppilon.


Munuaisen halkileikkaus.
Y ydinkerros,
K kuorikerros, L
laskimo, F valtimo, Vj
virtsajohdin.

Kuorikerroksessa on mikroskooppisen
pieniä munuaiskoteloita, joista
munuaistiehyet alkavat. Nämä
kulkevat kuorikerroksessa useissa
kiemuroissa, ydinkerroksen pyramideissa
taas yhdensuuntaisesti; useat tiehyet
yhtyvät yhä suuremmiksi putkiksi, jotka
laskevat munuaispyramidien kärkeen ja
nämä taas munuaissuppiloon, josta
virtsajohdin alkaa. M:iin haaroittuvat
aortasta vahvat munuaisvaltimot; nämä
haaroittuvat yhä hienommiksi suoniksi
muodostaen vihdoin kussakin munuaiskotelossa
pallomaisen hiussuoniverkon, munuaiskeräsen.
Kustakin keräsestä lähtee verisuoni, joka
vuorostaan haarautuu uudeksi hiussuoniverkoksi;
näistä alkavat munuaislaskimot. Virtsan eritys
tapahtuu munuaiskoteloissa.


Munuaisen tiehyet. A: 1
munuaiskotelo, 2—4
munuaistiehyet, 5 yhteistiehyt,
B munuaiskotelo suurennettuna.

Munuaiskivet, tavallisesti
virtsasuolojen sakkautumasta munuaisiin
muodostuneet, sieltä toisinaan virtsarakkoon
joutuneet „kivet", joiden koko vaihtelee
hiekkajyväsen suuruisista pähkinän
kokoisiin. Pääoireet: kivut (useimmiten
kohtauksittain esiintyvät) ja verinen
virtsa. Tauti voi vaatia kirurgistakin
käsittelyä.

Munuaispuu (Anacardium occidentale),
kuumissa maissa viljelty puu,
kotoisin troopillisesta Amerikasta,
Turpeat lehtiruodit syötäviä, siemenet
öljynpitoisia (acajouöljy), munuamaisten
hedelmien kuorissa jumoavaa hartsia
(acajouhartsi). Punertavasta puusta, josta
tehdään huonekaluja, vuotaa kumia.

Munuaistauti, munuaistulehdus
(nephritis), munuaisessa oleva
tulehdusperäinen tauti, jolle on ominaista
virtsan valkuaisenpitoisuus ja virtsassa
esiintyvät mikroskooppisen pienet
virtsalieriöt, s. o. munuaistiehyissä syntyneet
hyytelömäisen perusaineen muodostamat
lieriöt. Äkillinen m. syntyy eri
tarttuvien tautien jälkitautina, voi
sitäpaitsi vilustumisen tai eräiden
myrkkyjen vaikutuksesta alkaa itsenäisestikin.
Se alkaa tav. yleistilan häiriöillä ja

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>