Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Musiikkidiktaatti-Muskottipuu
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
yleisjäsentelyä, joka onkin kaiken m:n
muodostumisen pohjana. — Alkeellisin
itsenäinen musiikillinen muoto on
1-taitteinen (tav. 4-säkeinen)
lauseke, jonka kertautumisesta tai
muuntelusta muodostuu säkeistösikermä
tai muunnelmasikermä (variatsionimuoto).
— 1700-luvulla kehittyi 2-taitteinen
sikermä, josta tuli vallitseva muoto sen
ajan sviiteissä l. tanssisarjoissa.
— Tavallisin sävellysmuoto uudemman ajan
taidelauluissa, tansseissa ja kaikenlaatuisissa
lyhyissä tunnelmakuvissa on 3-taitteinen
sikermä. Peräkkäisistä 3-taitteisista
sikermistä muodostuu säkeistö, ja
muunnelmasarjoja samaten kuin 1-taitteisistakin.
— Laajemmat muodot johtuvat erilaisten
sikermäin yhdistämisestä. Riippuen sikermäin
laadusta nämä muodot jakautuvat kahteen ryhmään:
laulumuotoisiin ja rondomuotoisiin.
Sekä laulu- että rondomuotoisissa sävellyksissä
tavataan sikermien lomissa lisätaitteita sekä
päätökseksi lisäsikermiä (coda), jopa
laajoja lisäjaksoja. Taiteellisen kypsyytensä
rondomuodot saavuttivat Haydnin ja Mozartin
teoksissa. Korkein m:n muodoista on
sonaatti (ks. t.), jota käytetään
sarjasävellysten alku- ja päätösosissa sekä
uvertyyreissä. Tämän muodon on Beethoven
kehittänyt täyteen henkevyyteensä.
— Sarjasävellyksiin kuuluu useita
erilaisia laulu-, rondo- ja sonaattimuotoisia
osia. Klassilliseen muotoonsa sarjasävellykset
ovat kiteytyneet 3- (tai 4-) osaisina.
Esittävien soittimien mukaan sarja on
nimeltään sonaatti (1 tai 2 soitinta),
trio, kvartetti, kvintetti y. m.
(3 tai us. soittimia), sinfonia (koko
orkesteri) tai konsertto (soolosoitin ja
orkesteri). Kevyemmin sommiteltuja
sarjasävellyksiä sanotaan sviiteiksi
eli „sarjoiksi". Uudemmalla ajalla on pyritty
yhdistämään osat yhteisten aiheitten
hallitsemaksi kokonaisuudeksi (esim. n. s.
sinfoniset runot). Myös oopperassa (ja
oratoriossa) on kukin näytös, muodoltaan
sarjasävellyksen tapainen, ja tälläkin
alalla on päästy vastaavanlaiseen
muodon yhtenäisyyteen (Wagner).
Näytökset taas rakentuvat mestarin käsissä
eheäksi säveldraamaksi.
M:n teoriaan kuuluu säveltaiteen
sisäisten lakien tutkiminen (m:n
akustiikka ja estetiikka) sekä niiden
käytännöllinen sovelluttaminen (rytmiikka,
melodiikka, harmoniaoppi, polyfonia,
muoto-oppi, soitinnusoppi). [Wegelius,
„Yleinen musiikkioppi ja analyysi" I-II;
Krohn, „Musiikin teorian oppijakso"
I-IV; Klemetti, „Musiikin historia";
Törnudd, „Musiikin historian pääpiirteet";
Schmidt, „XIX:n vuosisadan säveltaiteen
mestareita".]
Musiikkidiktaatti l. sävelsanelu
on opetusmenetelmä, jonka avulla
harjaannutaan korvakuulolta merkitsemään
laulettuja tahi soitettuja sävelkulkuja.
Musiikkidraama l. säveldraama
ks. Ooppera.
Musiikkikauppa. Nuottikaupan
yhteyteen liittyy usein soitinkauppa ja
nuottikustannusliike. Suomen suurimmat
m:t ovat Fazerin ja Westerlundin.
vrt. Breitkopf & Härtel.
Musiikkiopisto, Helsingin M. ks.
Helsingin Konservatorio.
Musiikkitieteellinen Seura,
Suomen M., Helsingissä, per. 1917
maailmansodan aikana hajonneen
Kansainvälisen Musiikkiseuran Helsingin
haaraosaston sijaan.
Musikaalinen aksentti, sävelkorko.
ks. Korko.
Musikka (ven.), talonpoika.
Musikologi (kreik.), musiikkitieteen
tutkija.
Muskariini, kärpässienissä oleva
myrkyllinen alkaloidi.
Muskatviinit l. muskatelliviinit,
us. Etelä-Euroopassa valmistettujen makeiden
ja hyvänhajuisten viinien nimitys.
Muskegon [maskī’gən], kaup.
Yhdysvalloissa Michiganissa, Michigan-järven
rannalla. Sahateoll. 37,000 as.
Musketti (ransk.), 1500-luvulla
käytännössä ollut kivääri, joka oli niin
raskas, että se ampuessa oli tuettava
haarukkaan. — Musketööri, musketilla
varastettu jalkaväen soturi.
 |
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
