Full resolution (TIFF)
- On this page / på denna sida
- Mustikka-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Mustikka (Vaccinium myrtillus),
kanervakasvien heimoon kuuluva varpukasvi,
jonka lehdet varisevat talveksi;
teriö ahdassuinen, pallomainen,
punainen. Hedelmä mustansininen (joskus
valkoinen) marja. M. on tyypillinen
varjoisien havumetsien aluskasvi. Pohjoisen
pallonpuoliskon pohjoisosissa.
Mustila, allodisäteri Elimäellä.
Tilalla suoritettu huomattavia kokeita
ulkomaisilla puilla ja pensailla. [Tigerstedt.
„Mustilan kotikunnas" (1922).]
Mustio (ruots. Svartå). 1.
Kaksikielinen kunta (enemmistön kielenä ruotsi)
Uudenmaan läänissä, Karjaan-Hyvinkään radan
varrella; kuuluu kirkollisesti
(tehdasseurakuntana) Karjaaseen; 6 km2.
529 as. (1926). A.-b. Svartå Bruk o.-y:n
puuhiomo (per. 1901, pääoma 5 milj. mk.).
Tehtaalle johtaa M:n asemalta 4,5 km
pitkä sähköraitiotie. Aikaisemmin rautatehdas
(per. 1616, masuuni lakkautettu 1698,
vasarapaja 1900). — 2. M:n kartano,
Linder-suvun sääntöperintötila, jolla
teollisuuslaitokset ovat sijainneet;
päärakennus v:lta 1783, sisustus arvokas.
— 3. Rautatieasema Karjaan-Hyvinkään
rataosalla, 15 km Karjaalta.
 |
|
Mustion kartano.
Mustionjoki, Mustjoki,
Karjaanjoki (ruots. Svartå)
lähtee Lohjanjärvestä ja laskee
Pohjanpitäjänlahteen. Mustion,
Pinjaisten ja Åminnen kosket,
joiden rannoilla teollisuuslaitoksia.
Mustonen, Antti Juhana
(1810-77), joensuulainen liikemies,
valtiopäivämies. Omisti sahoja, rautatehtaita,
lasiruukin y. m.
Mustvee, kauppala Virossa,
Peipsenjärven rannalla. 3,000 as.
Musäus [-sē’-], Johann
(1735-87), saks. kirjailija. Teoksia: romaani
„Grandison der Zweite", satiiri
„Physiognomische Reisen", ivallinen satukokoelma
„Volksmärchen der Deutschen".
Muta, humuspitoisten vesien pohjaan
raudan- ja kalkinpitoisista orgaanisista
yhdistyksistä muodostunut kerrostuma,
johon on sekoittunut mädänneitä
kasvijätteitä, hiekkaa ja savilietettä;
kosteana punaisenruskeata, kuivuessa
tummenevaa ja kutistuvaa. Hyvää savi- ja
hiekkamaiden maanparannusainetta.
Mutaisten kartano, ent. ratsutila
Paraisten Kirkkosaarella; mainittu jo 1338.
Mutakala ks. Keuhkokalat ja
Kivennuoliaiset.
Mutatis mutandis (lat.), ,,sittenkuin
se, mikä on muutettava, on muutettu",
suorittamalla tarpeelliset muutokset;
puheenaolevaan asiaan sovelluttamalla.
Mutatsioniteoria, Hugo de Vriesin
laatima teoria, jonka mukaan uusien
lajien syntyminen tapahtuu äkkiä,
ikäänkuin hyppäyksittäin ilmestyvien
periytyvien muunnosten, n. s.
mutatsionien kautta; näiden
syntymisessä ei valinnalla siis ole
mitään osuutta. Teoriansa de Vries
laati lähinnä Oenothera
lamarckiana-kasvista saamiensa
äkkiä syntyneiden periytyvien muotojen
nojalla. Nykyisin ei m:aa alkuperäisessä
muodossaan pidetä pätevänä. Mutatsioneiksi
sanotaan nykyisin semmoisia periytyviä
(genotyyppisiä) muutoksia, jotka eivät
ole syntyneet sekamuotojakautumisen
tuloksena; ei-periytyviä muutoksia
sanotaan modifikatsioneiksi.
Mutatsionin kautta syntyneitä yksilöitä
sanotaan mutanteiksi.
Mutaus, ruoppaus (ks. t.).
Mutavulkaani, muravulkaani,
keilamaisia, 100:kin m korkeita
lietekasoja, jotka ovat purkautuneet maasta
kaasujen ja suolaliuosten yhteydessä.
Niitä on runsaasti vuoriöljyalueilla,
esim. Bakussa.
Mutavällijat (arab.), muhamettilaisen
seurakunnan hallitus.
Muther [mūter], Richard
(1860-1909), saks. taidehistorioitsija. Teoksia:
,,Geschichte der Malerei im XIX Jahrhundert",
„Geschichte der Malerei" y. m.
Mutsuhito (1852-1912), Japanin
keisari 1867-1912. M:n aikana Japani
uudistettiin eurooppalaismalliseksi
valtakunnaksi.
Mutteri (saks.-ruots.), kierteellisellä
reiällä varustettu neliö- tai
kuusikulmiopohjainen kappale, jota käytetään
ruuvin sulkemiseen, vrt. Ruuvi.
Muttra [engl. äänt. matrə] kaup.
Etu-Intiassa Agrasta luoteeseen.
Pyhiinvaelluspaikka, Krišnan palveluksen
keskuksia. Rautatiesolmu. 55,000 as.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Project Runeberg, Mon Dec 11 15:15:54 2023
(aronsson)
(diff)
(history)
(download)
<< Previous
Next >>
https://runeberg.org/pieni/3/0147.html