Full resolution (TIFF)
- On this page / på denna sida
- Muurahaishappo-Muurahaisvieraat
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
paperimassasta, pieni keltamuurahainen
(L. flavus), joka elää maan sisään
kaivamissaan pesissä, usein kivien alla ja
jonka pääasiallisena ravintona ovat
lehtikirvojen ulostukset. Keski- ja
Etelä-Euroopassa elävä
amatsonimuurahainen (Polyergus
rufescens) elää kokonaan orjiensa
varassa, kykenemättä itse syömäänkään.
Troopillisen Amerikan lehdenleikkaaja-m.
(Atta) leikkaavat lehdistä pieniä
palasia, joita kuljettavat maanalaisiin
sienitarhoihinsa lannoitusaineeksi.
— Missä määrin m:n toimintoja ohjaa
harkintakykyinen äly, missä määrin vaisto,
siitä tutkijat ovat eri mieltä.
Muurahaishappo (H.COOH), orgaanisista
hapoista yksinkertaisin, rasvahappojen
(ks. t.) sarjan ensim. jäsen. Sulamis-p. 8°,
kiehumapiste 101°, om.-p. 1,23
(10° C). Voimakkaasti syövyttävä,
pistävänhajuinen, hapan neste, panee
ihon rakoille. M:n alkalisuolat,
alkaliformiaatit, syntyvät, kun
hiilimonoksidia johdetaan kuumaan,
väkevään lipeään.
Muurahaiskarhu (Myrmecophaga
jubata), vajahampaisten lahkoon kuuluva
et.-amer. imettäväinen. Ruumis toista
metriä pitkä, häntä samanpituinen ja
erittäin tuuhea; pää pitkä ja hoikka,
kieli rihmamainen, venyvä, limainen,
hampaita ei ensinkään. Syö muurahaisia
ja termiittejä, joita pyydystää pitkällä
tahmealla kielellään.
 |
| |
Muurahaiskarhu.
Muurahaiskorento (Myrmeleon
formicarius), verkkosiipisten lahkoon
kuuluva, hennon sudenkorennon näköinen
hyönteinen. Toukka, n. s. muurahaisleijona,
on leveä, karvainen, kömpelönnäköinen; se
kaivaa hiekkaan suppilomaisen kuopan ja
väijyy ohitsekulkevia hyönteisiä sen
pohjassa; nämä vierivät kuoppaan, jossa
muurahaisleijona imee ne kuiviin. —
Etelä-Suomen hiekkanummilla joks. yleinen.
Muurahaiskorento, alempana
toukka.
Muurahaiskylpy valmistettiin ennen
siten, että tavalliseen ammekylpyyn
pantiin 1 kg muurahaisia. Nykyjään
käytetään keinotekoisia
muurahaishappovalmisteita. M. aikaansaa
vahvan ihokiihoituksen.
Muurahaiskävyt (Manis),
vajahampaisten lahkoon kuuluvia imettäväisiä,
suurimmat toista metriä pitkiä. Ruumis
limittäisten sarveissuomujen peittämä,
joten eläimet ovat suurten käpyjen näköisiä.
Syövät muurahaisia ja termiittejä. Afrikassa
ja Etelä-Aasiassa.
Muurahaiskäpy.
Muurahaisleijona ks. Muurahaiskorento.
Muurahaissiat, maasiat
(Orycteropus), vajahampaisten lahkoon
kuuluva afr. imettäväissuku. Pyydystävät
pitkällä, limaisella kielellään muurahaisia
ja termiittejä. Yöeläimiä, viettävät
päivät kaivamissaan maakuopissa.
Etelä-Afrikassa Kapin m.
(O. capensis), Koillis-Afrikassa
etiopialainen m. (O. æthiopicus)
n. 1 m:n pituisia. Kapin m:aa pyydystetään
sen arvokkaan turkin vuoksi.
Muurahaissuosijat, myrmekofyytit,
kasveja, joiden arvellaan elävän eräänlaisessa
symbioosisuhteessa muurahaisiin, siten että ne
esim. mesiäisillä, jotka ovat kukkien ulkopuolella,
houkuttelevat muurahaisia, jotka puolestaan
suojelevat niitä vahingollisilta
hyönteisiltä. Meikäläisiä m:ta on esim.
aitovirna. M:ksi on selitetty m. m. eräät
troopilliset akaasiat, joiden isoissa,
ontoissa piikeissä asuu muurahaisia, ja
amer. Cecropia-lajit, joiden ontot
nivelvälit ovat muurahaisten asuntoina ja
joiden varsi erittää muurahaisten
ravinnoksi soveltuvaa valkuaisainetta.
Todennäköisesti on kumminkin muurahaisten
tekemää hyötyä ainakin Cecropiaan
nähden liioiteltu.
Muurahaisvieraat, myrmekofiilit,
hyönteisiä, jotka elävät muurahaisten pesissä,
toiset koko ikänsä, toiset vain määrätyllä
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Project Runeberg, Mon Dec 11 15:15:54 2023
(aronsson)
(diff)
(history)
(download)
<< Previous
Next >>
https://runeberg.org/pieni/3/0150.html
