Pieni Tietosanakirja / III. Masku - Sanomalehti / 271-272 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Mykoderma-Müller

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Mykoderma (kreik.), hiiva- y. m. sieniä,
jotka oluen, kaljan, hedelmämehujen y. m. s.
pinnalla muodostavat ohuen kalvopeitteen.
Ne valmistavat muurahais-, voi-, etikka-
y. m. happoja ja antavat täten liuoksille
milloin miellyttävän, milloin vastenmielisen
hajun ja maun.

Mykologia (kreik.), sienitiede.

Mykorritsa (kreik.), sienijuuri, ks.
Sienet.

Myksooma (kreik.), hyytelömäisen
sidekudoksen muodostama kasvain.

Myksödeema, myksedeemi
(kreik.), kilpirauhasen surkastumisesta
aiheutuva, varsinkin kasvoissa ilmenevä
ihon pöhöttyneisyys, mihin liittyy
erinäisiä muita ruumiillisia ja henkisiä
sairaalloisuuksia. vrt. Kretinismi.

Mylady [mile’idi] (engl.), armollinen
rouva (neiti).

Mylæ (nyk. Milazzo), satamakaupunki
Sisilian pohjoisrannalla, 18,000 as. Sen
edustalla roomalainen C. Duilius voitti
kartagolaisen laivaston 260 e. Kr.

Mülhausen [mylhauzən] (ransk.
Mulhouse), kaup. Elsassissa, Ranskassa.
Kutoma-, kone- ja kem. teoll. Kuului
Saksaan 1871-1919. 100,000 as.

Mülheim [mylhaim]. 1. M. an der
Ruhr, kaup. Preussissa Ruhrin varrella
kivihiilialueella. Rauta- (m. m. Thyssenin
tehtaat), nahka- ja kutomateoll. 130,000 as.
— 2. M. am Rhein, Kölniin liitetty
kaup., 55,000 as.

Mylius-Erichsen, Ludvig
(1872-1907), tansk. kirjailija ja naparetkeilijä.
Johti 1902-04 tansk. kirjallista
Grönlannin-retkikuntaa ja 1907
Danmark-retkikuntaa (Grönlannin
pohjoisosiin); kuoli tällä matkalla.

Müller, Friedrich (1749-1825),
saks. taidemaalari ja runoilija, tunnettu
nimellä Maler-M. Julk. idyllisiä runoja
ja „myrsky- ja kiihko"- kaudelle kuvaavat
näytelmät ,,Fausts Leben I" ja „Golo und
Genoveva". — Müller, Georg Elias
(s. 1850), saks. sielutieteilijä, kokeellisen
sielutieteen merkkimiehiä. Teoksia: „Zur
Grundlegung der Psychophysik" (1878), „Zur
Analyse der Gedächtnistätigkeit und des
Vorstellungsverlaufes" (1911-17). — Müller,
Hermann (1829-83), saks. luonnontutkija,
Sprengelin ja Darwinin ohella mainittava kasvien
pölytyssuhteiden tutkijana. — Müller,
Hermann (s. 1876), saks. sosialisti,
Ulkoministerinä 1919-20 allekirjoitti
Versaillesin rauhansopimuksen, maalisk.-kesäk.
1920 samalla valtakunnankanslerina. — Müller,
Johann Bernhard, ruots. ratsuväenkapteeni
vietiin suuren pohjan sodan aikana Siperiaan.
Valmisti 1716 kirjoituksen „Leben und
Gewohnheiten der Ostiaken". — Müller,
Johannes (1801-58), saks. anatomi ja
fysiologi, prof. Bonnissa ja Berliinissä,
nykyaikaisen fysiologian perustajia, suoritti
uraauurtavia tutkimuksia fysiologian ja
anatomian eri aloilla. Pääteos: „Handbuch der
Physiologie des Mensehen" (2 nid., 1833-40).


J. Müller (anatomi).

— Müller, Johannes (s. 1864),
saks. uskonnollinen dogmaattisuudesta
vapaa kirjailija. Järjestänyt Elmaun
linnaan Ylä-Baijeriin virkistyskodin
etsiville sieluille. Teoksia suomen.:
„Ihmisen arvoitus", „Elämästä ja kuolemasta",
„Rakkaus", „Kolmas valtakunta". — Müller,
Johannes von (1752-1809), saks.
historioitsija, M. oli ensimmäisiä, jotka
osoittivat syvempää ymmärtämystä keskiaikaa
kohtaan. Pääteos: „Geschichte der Schweizer".
— Müller (Muller), Jörgen
Peter (s. 1866), tansk. voimailija. Julk.
1904 kuuluisan kotivoimistelukirjan ,,Mit
System"; johtaa v:sta 1912 Lontoossa
voimistelulaitosta. Teoksia suomen.:
,,Järjestelmäni", „Järjestelmäni naisille",
„Järjestelmäni lapsille" sekä „Sukupuolimoraali
ja elämänonni". — Müller, Karl
(s, 1852), saks. evankeelinen teologi. Pääteos
laaja „Kirchengeschichte". — Müller,
Karl Otfried (1797-1840), saks.
muinaistutkija. Käänteentekevä on hänen teoksensa
„Prolegomena zu einer wissenschaftlichen
Mythologie", missä hän koettaa määrätä tarujen
syntypaikkoja, — Müller, Max
(1823-1900), saks.-engl. filologi, prof.
Oxfordissa, M:n tärkeimmät julkaisut koskevat
muinaisint. filologiaa, uskonnonhistoriaa ja
vertailevaa kielitiedettä, johon osasi herättää
vilkasta harrastusta. Teoksia: Rigveda-julkaisu
selityksineen, „History of ancient
sanskrit literature", „Lectures on the origin
and growth of religion", „Lectures on
the science of language" (1861-64),
„The science of thought" (jossa M.
esittää kielifilosofisen järjestelmänsä). M:n
johdolla julkaistiin englanniksi laaja
kokoelma itämaisia uskontotekstejä. M.
tutki myös uraali-altailaisia kieliä.
— Müller, Sophus (s. 1846),
tansk. muinaistutkija. Teoksia: „Ordning af
Danmarks Oldsager" ja „Vor Oldtid".

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>