Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Myy-Mädänsyäjät
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Myy (M, μ,), kreik. kirjain, mikronin
ja etutavun mikro- (=1/1000 000) lyhennys.
μμ, = millimikron = 1/1000 000 mm.
Myymis- ja hukkaamiskielto. Jos
ulosotonhaltija ei katso olevan täyttä
syytä anotun takavarikon myöntämiseen
tai velkoja tahi se, joka vaatii parempaa
oikeutta määrättyyn tavaraan, on
pyytänyt velallisen omaisuutta tai tavaraa
pantavaksi m. ja h:n alaiseksi, voi
ulosotonhaltija sellaisen kiellon myöntää,
milloin syytä on. M. ja h:n rikkomisesta
on säädetty rangaistus (Ulosottolaki
VII luku; R. L. 16:18).
Myyrä, Jonni (s. 1892), urheilija.
Keihäänheiton voittaja vv:n 1920 ja
1924 Olympialaisissa tuloksin 65,78 ja
62,96 m. Kuva ks. Heittourheilu.
Myyrät (Arvicolidæ), pikkujyrsijöitä,
joilla on poimukiilteiset poskihampaat
ja karvassa piilevät korvat. Häntä
2/3 ruumiin pituudesta tai lyhyempi,
tiheäkarvainen. Metsä-m:n, oja-m:n,
pelto-m:n ja sopulin (ks. n.)
suvut. vrt. Maamyyrä.
Myysia, Vähän-Aasian luoteisosan ent. nimi.
Myyteria (ruots.), salaliitto, kapina,
vars. sotilaiden ja merimiesten kesken.
Myytillinen (kreik.), taruperäinen,
mytologiaan, jumalaistarustoon kuuluva.
— Myytti, taru, kertomus jumalista ja
jumalolennoista.
Myöhästys, mora (ks. t.).
Myönnytys, asianosaisen oikeuden
edessä antama selitys, ettei hän kiellä
määrätyn seikan tahi asianlaidan
todellisuutta, Oikeudenkäymiskaaren 17:36
mukaan tunnustettu asia on todistetun
veroinen, jos kanteenalainen, joka on
tullut lailliseen ikään eikä ole mielipuoli,
vapaaehtoisesti oikeuden edessä tunnustaa
asian ja häntä ei ole siihen kidutettu,
peljätetty tai petollisesti viekoiteltu.
Henkeä koskevissa rikosasioissa ei ketään
saa tuomita oman tunnustuksensa nojalla,
ellei ole seikkoja, jotka tunnustuksen
vahvistavat. Samoin avioeroa huoruuden
perusteella ei voida yksinomaan
aviopuolisojen tunnustuksen nojalla myöntää
(Julistus 5/12 1789).
Myöstäminen, metallin kuumentaminen
tarkoituksena saadametalli pehmeäksi
sen käytyä kovaksi takomisen, vetämisen
tai muun muokkauksen vuoksi, taikka
poistaa siitä jännitykset. Teräs on
kuumennuksen (n. 750-850°) jälkeen hitaasti
jäähdytettävä (4-10 tuntia), kuparin
y. m. metallin saa jäähdyttää nopeastikin.
— Vesi-m., pikamyöstö, toimitetaan
kuumentamalla teräs n. 700°:een,
jäähdyttämällä se verkalleen
ruskeanpunahehkuun (n. 500°:een) ja
jäähdyttämällä se äkkiä vedessä. vrt.
Päästäminen.
Myötäjäiset, se omaisuus, joka
annetaan lapsille tai muille alenevassa
polvessa oleville perillisille heidän
mennessään avioliittoon tai erotessaan
vanhempainsa kodista tai muussa tilaisuudessa,
nautittavaksi omistajan elinaikana,
mutta palautettavaksi pesänjakoon tämän
kuoltua (Naimiskaari 16:1-3).
Myötäjäisvakuutus. M:n tarkoituksena
on pääoman synnyttäminen, joka käytetään
tyttären myötäjäisiin tai pojan opintojen
tukemiseen (kasvatus- l. opintokorko).
Jos lapsi kuolee ennen vakuutussopimuksessa
määrättyä ajankohtaa, suorittaa henkivakuutusyhtiö
ainoastaan kantamansa maksut osaksi
tai kokonaan.
Mårbacka [mōr-], kartano Östra
Emtervikin pitäjässä Vermlannissa,
Selma Lagerlöfin synnyinkoti ja
omistama v:sta 1910.
Mädänneet kaupungit l. lahonneet
kauppalat (engl. rotten boroughs),
nimitys, jota käytettiin niistä Englannin
kaupungeista tai kauppaloista, joilla
mitättömyydestään huolimatta oli ennen v:n 1832
parlamenttireformia oikeus valita parlamenttiin
1-2 edustajaa.
Mädänsyöjät, mädännäisloiset,
saprofyytit, lehtivihreättömiä
kasveja, jotka kyvyttöminä yhteyttämään
ottavat ravintonsa lahoavista tai
mätänevistä kasvi- ja eläinaineksista. M:iä
ovat siemenkasveista m. m. mäntykukka
ja harajuuri, monet sienet ja
mädättäjäbakteerit. M:iin luetaan myös
semmoiset kasvit, jotka kuten homesieni,
hiivasieni ja maito- tai etikkahappobakteerit
eivät käytä ravinnokseen mätäneviä tai
lahoavia aineita, vaan orgaanisia aineita
yleensä. — N. s. puolimädänsyöjiä
ovat m. m. talvikkilajit ja monet
kämmekkäät, jotka lehtivihreällisinä
yhteyttävät, mutta lisäksi ottavat
orgaanista ravintoa alustastaan.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
