Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Märket-Määräaikajuttu
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
se joutuu juoksutusmahaan, missä siihen
sekoittuu mahanestettä. — Viisi heimoa:
kameelieläimet, kääpiömyskihirvet,
sirahvit, onttosarviset, täyteissarviset.
Märket, loistomajakka samannimisellä
kalliolla Ahvenanmaan länsipuolella,
n. 20 km Eckeröstä luoteeseen, näyttää
valkoista, tuikkivaa valoa; korkeus
vedenpinnasta 16,6 m.
Märkä, tav. kellanharmaa, sakea neste,
muodostunut m.-herasta ja m.-soluista.
Ed. on verestä peräisin oleva
valkuaisenpitoinen neste, jälkimmäiset
ovat verestä suonien seinämien lävitse
vaeltaneita valkoisia verisoluja. Märkimisen
aiheuttavat useimmissa tapauksissa bakteerit:
varsinaiset m.-bakteerit (stafylo- ja
streptokokit) tai esim. lavantauti-,
keuhkotauti-, pernaruttobasillit. M.-bakteerien
ja valkoisten verisolujen välillä on taistelu
käynnissä; bakteerien erittämät myrkyt
tappavat valkoisia verisoluja, mutta näiden
kuollessa muodostuu taas bakteereja tuhoavia
aineita. Sitäpaitsi tuhoavat valkoiset verisolut
bakteereja ottamalla näitä sisäänsä,
jolloin nämä kuolevat. — Lähellä ihon
pintaa olevia m.-kokoutumia sanotaan
m.-rakoiksi, syvemmällä olevia m.-pesiksi
l. m.-ajoksiksi.
Märssy (ruots.), aluksen alamaston
saalingin päälle tehty puinen, puoliympyrän
muotoinen vaakasuora taso, joka
levittää maston jatkona olevan m.-tangon
takilaa sivulle päin.
Mäski (ruots.), alkoholijuomain
valmistuksessa saatu imellysjäännös, jota
käytetään karjanrehuksi.
Mäskälä, hallintopitäjä 1500-luvulla,
käsitti Vanajan itäosan, Lammin ja
Hausjärven; toisinaan sillä tarkoitettiin
Vanajaa.
Mäti l. määhnä, kalojen,
sammakkoeläinten, eräiden nilviäisten ja
hyönteisten munia, joita limaneste
liittää toisiinsa.
Mätusova, kunta Etelä-Aunuksessa;
asukkaat etupäässä venäläisiä.
Mätäkuu, aika 23 p. heinäk. — 23 p.
elok., yleensä vuoden kuumin aika,
vastaa roomal. ,,dies caniculares",
„koiranpäiviä", jotka laskettiin 3 p.
heinäk. — 11 p. elok.
Mätäneminen, bakteerien
aikaansaama valkuaisaineiden hajoaminen,
jolloin syntyy pahanhajuisia kaasuja,
vrt. Lahoaminen.
Mätänenä, kaikkien niiden
nenätautien yhteisnimitys, joissa on
pahanhajuisen, märkäisen nesteen vuotoa
sieraimista.
Mäyrä l. metsäsika (Meles
taxus), näädän heimoon kuuluva petoeläin,
jolla on paksu, karkeakarvainen ruumis,
kärsäksi suippeneva kuono ja lyhyet.
tanakat, vankkakyntiset jalat Ruumiin pituus
70-75 cm, hännän 15-18 cm. Pää valkoinen,
silmien ja korvien kohdatse kulkee musta
juova, selkäpuoli harmaa, vatsa ja jalat
mustat. Kanta-astuja, Kaikkiruokainen, syö
etupäässä meheviä juuria ja juurakolta,
sieniä, hyönteistoukkia, kastematoja,
mutta myös pikkuimettäväisiä, linnunpoikasia,
käärmeitä, sammakoita. Kaivaa itselleen
monikäytäväisen pesäluolan, missä nukkuu
talviunta. Suomessa Kuusamoon saakka.
 |
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
