Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Naimatoimisto-Naisen kelpoisuus valtionvirkaan
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Naimatoimisto, toimisto, joka
ammattimaisesti välittää avioliittoon
menemistä saattamalla avioliittoon haluavat
yhteen tutustuakseen toisiinsa.
Naimattomuus ks. Selibaatti.
Naimiskaari, 1734 v:n lain ensim.
kaari. Se sisältää säännöksiä avioliiton
solmimisesta ja purkamisesta sekä
aviopuolisojen varallisuussuhteista.
Huomattavia osia N:sta on kumottu ja muutettu.
Paraikaa on vireillä koko
avioliittolainsäädännön uudistaminen ja on ehdotettu
säädettäväksi uusi aviokaari.
Nain, kaup. Etelä-Galileassa, jonka
portilla Luukaksen kertomuksen mukaan
Jeesus herätti kuolleista lesken pojan.
Nain Singh (k. 1882), hindulainen
tutkimusmatkailija, Tibetin tutkija, kävi
1866 Lhasassa.
Nainsook [neinsək] (engl.),
eräs laji pumpulimusliinia.
Nairobi, Keniamaan (ks. t.) pääkaup.
Nopeasti kasvanut, terveellinen ilmasto;
24,000 as., niistä 3,000 eurooppalaista.
Naisakatemia, luentojaksot, joita
yliopiston opettajat 1873-76 pitivät
laajempaa yleissivistystä haluaville naisille.
Naisasialiike. Sen tarkoituksena on
saattaa nainen oikeudellisesti
yhdenvertaiseksi miehen kanssa. Tämän
vaatimuksen herättivät Yhdysvaltojen
vapaustaistelun ja Ranskan vallankumouksen
levittämät opit yleisistä ihmisoikeuksista.
V. 1848 pidettiin Amerikassa ensim.
naisasiakokous. Siinä vaadittiin naiselle
pääsyä kaikkiin kouluihin, yliopistoihin,
kaikille työaloille, samaa palkkaa samasta
työstä sukupuoleen katsomatta,
oikeudellista yhdenvertaisuutta
avioliittolainsäädännössä, samanlaista valtiollista
äänioikeutta kuin miehillä,
Tämäntapaista ohjelmaa ajamaan perustettiin
eri maihin naisyhdistyksiä, m. m.
Suomen Naisyhdistys 1884. Kansainvälisistä
naisyhdistyksistä mainittakoon The
International Council of Women
(Kansainvälinen Naisten Liitto, 1888) ja The
International Woman Suffrage Alliance
(Kansainvälinen Naisten Äänioikeusliitto,
1902). Useimmissa Euroopan ja
Yhdysvaltojen valtioissa naiset ovat
saavuttaneet yleisen äänioikeuden (esim.
Suomessa 1906, Ruotsissa 1921, Norjassa
1913, Tanskassa 1915, Saksassa ja
Itävallassa 1918, Alankomaissa 1922,
Englannissa 1924, Unkarissa yli 30-vuotiaat
1921), oikeuden opiskella yliopistoissa
ja päästä valtionvirkoihin. Zürichin
kantonissa Sveitsissä ovat ensim. papiksi
vihityt naiset. Virossa, Latviassa,
Puolassa ja Tšekko-Slovakiassa naisilla on
samat oikeudet kuin miehillä. Huonoin
on naisten asema romaanisissa maissa.
Myös Suomessa oli kauan vallalla
käsitys, että naisten tuli toimia vain
kodin piirissä, jotavastoin kaikenlainen
yhteiskunnallinen toiminta kuului
miehille. Tämä ilmeni siinäkin, että
naimaton nainen katsottiin koko elämänsä
ajan vajavaltaiseksi, mikä muutettiin
vasta v:n 1864 asetuksella, jonka mukaan
21-vuotias neito sai hallita kaikkea
omaisuuttaan, jos niin halusi ja sen oikeudelle
ilmoitti, sekä 25-vuotiaana oli
ilmoittamattakin täysivaltainen. Naidun naisen
oikeutta yhteisessä pesässä laajennettiin
1878 sekä v:n 1889 lailla
aviopuolisojen omaisuus- ja velkasuhteista. Oikeus
elinkeinon harjoittamiseen, naidulle
naiselle kuitenkin vain miehensä
suostumuksella, oli luvallista. Opintiellä jo 1871
naiset oikeutettiin käyttämään opetusta
yliopiston lääket. tiedekunnassa,
erityisellä luvalla he pääsivät yliopiston
kirjoihin ja 1901 säädettiin, että naiset
pääsivät yliopistoon ilman erikoislupaa. Jo
1865 ja 1873 oli säädetty, että naisilla
eräin edellytyksin on oikeus ottaa osaa
keskusteluihin ja päätöksiin
kuntakokouksessa ja raastuvankokouksessa,
mutta vaalikelpoisuus kunnallisiin
luottamustoimiin säädettiin vasta v:n 1917
kunnallislaissa (vain vaalikelpoisuus
vaivaishoitohallitukseen oli 1889 myönnetty).
Naisen valtiollinen äänioikeus ja
vaalikelpoisuus järjestettiin v:n 1906 V. J:ssä.
Kirkollisen äänioikeuden, mikäli se
koskee oikeutta ottaa osaa kirkonkokoukseen
ja kirkollisiin vaaleihin, saivat
naiset 25/6 1918 ja vaalikelpoisuuden
kirkkoneuvostoon ja kirkkovaltuuston jäseneksi
sekä seurakunnan vanhimmaksi 23/1 1925,
edelleen on vireillä vaalikelpoisuuden
myöntäminen naiselle kirkolliskokouksen
maallikkojäseneksi ja sellaisen
valitsijamieheksi. Lukuunottamatta eräitä
aikaisemmin annettuja säännöksiä
erikoislaeissa naisen kelpoisuudesta
valtionvirkoihin, säädettiin tästä 23/4 1926
annetulla lailla, vrt. Naisen kelpoisuus
valtionvirkaan. — Suomen n:n
merkkihenkilöitä ovat ennen muita
Fredrika Runeberg, Adelaide Ehrnrooth, Minna
Canth, Aleksandra Gripenberg.
[Gripenberg (1903-05).]
Naisemansipatsioni, naistenvapautus.
ks. Emansipatsioni.
Naisen kelpoisuus valtionvirkaan.
Nainen voidaan yleensä nimittää
jokaiseen valtion virkaan tai toimeen. Eräät
virat ja toimet ovat kuitenkin sellaisia,
että niihin kuuluvien virkatointen
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
