Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Neumit-Neuvostojärjestelmä
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Neumit (kreik.), mus., ovat
nuottipikakirjoituksen tapaisia sävelmerkkejä,
joiden avulla keskiajalla merkittiin
messulaulujen sävelmät laulettavan
tekstin yläpuolelle. N. ovat saaneet alkunsa
käsiliikkeistä, joilla kuoronjohtajat
ohjasivat laulun melodista nousemista ja
laskemista (keiromania). Kuva ks. Nuotti.
Neunkirchen [noinkirhjen], kauppala
Saarin alueella Saksassa. Suuren kivihiilialueen
keskus; rautateoll. 40,000 as.
Neuralgia (kreik.), hermosärky.
— Neurastenia, heikkohermoisuus.
Neureuther [noiroitər], Eugen
Napoleon (1806-82), saks. piirtäjä ja
taidemaalari. Somistanut satuja ja
Goethen y. m. runoja.
Neuriitti (kreik.), hermotulehdus. ks.
myös Hermosolut. — Neurologia,
oppi hermostosta ja sen taudeista.
— Neuronit, hermosolut (ks. t.).
— Neuroosi, hermotauti, joka yleensä
johtuu synnynnäisistä taipumuksista.
N:eja ovat m. m. kaatumatauti, hysteria ja
neurastenia. Eräät n:t, n. s. psyko-n:t
lähenevät varsinaisia mielisairauksia.
— Neuropaattinen, hermotautinen,
hermotaudillinen.
Neuroptera, verkkoslipiset (hyönteislahko).
Neus [nois], Heinrich
(1795-1876), vir. koulumies. Julk. „Ehstnische
Volkslieder" (1850-52).
Neusatz, Novi Sad (ks. t.).
Neuss [nois], kaup. Preussissa,
Düsseldorfista länteen. Tuomiokirkko
1200-luvulta. Metalli- ja kutomateoll.,
viljakauppaa. 45,000 as.
Neustrelitz [noištrē’lits],
Mecklenburg-Strelitzin pääkaup.
Pohjois-Saksassa. 12,000 as.
Neustria, keskiajan alkupuolella
Frankkien valtakunnan länsiosa.
Neutraali, neutraalinen (lat.),
puolueeton, välinpitämätön; neutrisukuinen
(sana); kem., liuos jolla ei ole
happamia eikä emäksisiä ominaisuuksia
(sisältää yhtä monta vety- ja hydroksyyliionia).
Neutraalipunainen, toluyleenipunainen,
indikaattorina käytetty väriaine; happamessa
liuoksessa punainen, emäksisessä keltainen.
Neutraaliset pisteet, kolme kohtaa
taivaalla, joista saapuu polarisoitumatonta
valoa.
Neutraalisini, fenyylinaftyyliamiinista
ja nitrodimetyylianiliinista valmistettu
tervaväriaine.
Neutraalisuus, neutraliteetti,
puolueettomuus, kansainvälisessä
oikeudessa sellaisen valtion oikeudellinen
asema, joka pysyy erillään kahden tai
useamman muun valtion keskenään
käymästä sodasta ja senmukaisesti niihin
suhtautuu. Ikuinen n. on sellaisen
valtion oikeudellinen asema, joka
erityisen kansainvälisen järjestelyn nojalla on
velvollinen aina noudattamaan ehdotonta
puolueettomuutta sekä toiselta puolelta
oikeutettu nauttimaan kaikkia siitä
johtuvia etuja. Ikuinen n. on nyttemmin
enää vain Sveitsillä.
Neutraalisuusoikeus, niiden
oikeussäännösten yhdistelmä, jotka määräävät
neutraalisten valtioitten ja niiden kansalaisten
suhteista sotaakäyviin valtioihin.
Neutralisoiminen, kem., alkalin
sekoittaminen happameen tai hapon sekoittaminen
alkaliseen liuokseen, kunnes liuos tulee
neutraaliseksi. — Neutralisoimislämpö,
neutralisoinnissa vapautuva lämpömäärä.
Neutraliteetti, neutraalisuus (ks. t.).
Neutri (lat.), ei kumpaakaan sukua,
s. o. ei mies- eikä naispuolista sukua
oleva sana, suvuton sana.
Neuve Chapelle [növšape’l], kylä
Ranskassa, Lillestä lounaaseen,
Maailmansodanaikainen taistelupaikka.
Neuville [növi’l], Alphonse de
(1836-85), ransk. taidemaalari. Kuvannut
kohtauksia vv:n 1870-71 sodasta.
Neuvoskunta, valtakunnan l.
kuninkaan n., Ruotsin valtakunnan
ylin virkakunta, joka lienee saanut
alkunsa Maunu Ladonlukon aikana, ja
jonka Kustaa III lakkautti Yhdistys- ja
Vakuuskirjan tultua voimaan. N.-nimitystä
käytetään useissa muissakin maissa
ylimmistä hallitusvirastoista.
Neuvosmies l. raatimies,
raastuvanoikeuden tai maistraatin jäsen.
Lainoppineita n:iä sanotaan
oikeus-n:iksi, muita
kunnallis-n:iksi.
Neuvostojärjestelmä on yhteiskuntaelämän
— valtiollisen, taloudellisen tai
molempien — järjestäminen yhteiskunnan
jäsenten välittömän ja tehokkaan
hallitukseen osanoton pohjalle.
Valtiollisessa n:ssä työväenluokka
muodostaa koko valtiovallan perustuksen
(proletariaatin diktatuuri). Kaikki
valtiolliset järjestöt pohjautuvat neuvostoihin,
jotka muut kansanluokat syrjäyttäen
edustavat „joukkoja" (työmiehiä,
sotilaita ja talonpoikia). Näiden neuvostojen
ja niiden asettamien ylemmän asteen
neuvostojen käsissä on koko lainsäädäntö,
hallinto ja oikeudenhoito. Taloudellinen
n. on sama kuin teollisuusdemokratia
(ks. t.).
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
