Pieni Tietosanakirja / III. Masku - Sanomalehti / 375-376 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Nikolai-Nikopolj

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Nikolai, Venäjän keisareita ja Suomen
suuriruhtinaita. — 1. N. I Pavlovitš
(1796-1855), keisari Paavalin kolmas poika,
hallitsi 1825-55. Aleksanteri I:n kuoltua
puhkesi n. s. dekabristikapina. Se kukistettiin
helposti, mutta vahvisti N:ta hänen
taantumuksellisuudessaan. Puolan kapina
kukistettiin verisesti 1830-31. Sodissa
Persiaa (1826-28) ja Turkkia (1827-29) vastaan
N. sai liitetyksi Venäjään uusia alueita.
Helmikuun vallankumouksen (1848) jälkeen N.
tuki Euroopan taantumuksellisia
hallitsijoita m. m. ottamalla osaa Unkarin
kapinan kukistamiseen. N:n Turkin-politiikka
johti itämaiseen sotaan (ks. t.). — Suomessa
oli vallalla virkavaltainen hallitusjärjestelmä
ja ahdasmielinen sensuuri, joka huippeni suom.
kirjallisuuteen kohdistuvassa v:n 1850 kiellossa,
mutta sellaisia tärkeitä uudistuksia ja
parannuksia kuin raharealisatsioni ja
Saimaan kanavan rakentaminen saatiin
aikaan. Puoliso: Aleksandra Fedorovna
(vrt. Keisarinnan kivi).

Nikolai I.	Nikolai II.

— 2. N. II (1868-1918), hallitsi 1894-1917.
Hänen aikanaan Venäjä levittäessään
valtaansa Itä-Aasiassa joutui sotaan Japanin
(ks. t., historia) kanssa (1904-05), jossa
kärsityt tappiot aiheuttivat Venäjällä
vallankumouksellisen liikkeen. Se johti
valtakunnanduuman koollekutsumiseen
sekä maauudistuksen toimeenpanoon,
mutta virkavalta jäi suunnilleen
ennalleen. Vallankumouksen puhjettua 1917
N. luopui kruunusta; keisarillinen perhe
vietiin Toboljskiin ja 1918
Jekaterinburgiin, missä keisari, keisarinna
Aleksandra Fedorovna (ks. t.),
kruununperillinen Aleksej ja tyttäret murhattiin.
Suomessa venäläistyttämistyö varsinaisesti
alkoi N:n aikana, vrt. Haagin konferenssit,
Rasputin. [Langhoff (1922); Paley (1924).]

Nikolai, ven. suuriruhtinaita. — 1. N.
Nikolajevitš (s. 1856), Nikolai I:n
pojanpoika. Maailmansodassa 1914 — syysk.
1915 ja maalisk. 1917 Venäjän armeijan
ylipäällikkönä, välillä Kaukaasian
käskynhaltijana ja ylipäällikkönä. Pakeni
ulkomaille. Monarkistien tsaariehdokkaita.
— 2. N. Mihailovitš (1859-1919),
Nikolai I:n pojanpoika. Julk. tutkimuksia
vars. Aleksanteri I:n ajoista. Bolševikkien
murhauttama.

Nikolai II:n maa, saari
Pohjois-Jäämeressä, Kap Tšeljuskinin
pohjoispuolella.

Nikolainkaupunki, Vaasan virallinen
nimi 1855-1917; ei ollut yleisesti käytännössä.

Nikolainkirkko, pääasiassa Engelin
(ks. t.) piirustusten mukaan 1830-52
rakennettu kirkko Helsingissä; 1,586
istumapaikkaa, kustannukset 1,6 milj. mk.
Kuva ks. Helsinki.

Nikolajev [-ā’jef], kaup. Ukrainassa,
Bugin alajuoksun lähellä. Sotasatama,
metalliteoll., maataloustuotteiden vientiä.
110,000 as.

Nikolajevsk [-ā’jefsk]. 1. Kaup.
Kaakkois-Venäjällä, Samarasta lounaaseen.
22,000 as. — 2. Satamakaup. Siperiassa,
läh. Amur-joen suuta. 13,000 as.

Nikolaus, paaveja. — 1. N. I,
paavina 858-867, keskiajan alkupuolen
mahtavin paavi. Pseudo-isidorisiin
dekretaaleihin (ks. t.) vedoten vaati paavin
ylivallan tunnustamista kirkossa ja
valtiossa. — 2. N. V (1397-1455), paavina
1447-55; suosi humanismia.

Nikolaus (k. n. 350), kreik.-kat. ja
room.-kat. pyhimys, merimiesten suojeluspyhimys.
Hänen nimipäivänään, jouluk. 6:na, annetaan
esim. Saksassa lapsille lahjoja, joten Pyhä
N. tavallaan vastaa meikäläistä joulupukkia,
vrt. Miikkula.

Nikolsburg [-rhj] (tšek. Mikulov],
kaup. Tšekko-Slovakiassa, Etelä-Määrissä.
N:ssa tehtiin 1866 alustava rauhansopimus
Preussin ja Itävallan välillä. 8,000 as.

Nikomakos (n. 100 j. Kr.), kreik.
matemaatikko, ensim. tunnetun laskuopin
tekijä.

Nikomedeia, Ismid (ks. t.).

Nikon (1605-81), Venäjän patriarkka
1652-66. Toimitti kirkollisia uudistuksia
m. m. kirkon kirjojen kielellisen
korjauksen kreik. alkuteosten mukaan,
aiheuttaen täten n. s. vanhauskolaisten
l. raskolnikkojen eroamisen kirkosta.

Nikopol(i) [-ko’-], kaup. Bulgaariassa,
Tonavan varrella. N:n läheisyydessä sulttaani
Bajasid 1396 voitti unkarilaiset. 6,000 as.

Nikopolj [-kō’-], kaup. Ukrainassa,
Dneprin oik. rannalla. 29,000 as.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>