Pieni Tietosanakirja / III. Masku - Sanomalehti / 385-386 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Niutšvang-Nivellaakeri

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Niutšvang, kauppakaup. Etelä-Mantšuriassa
Kiinassa, 56 km merestä. 65,000 as.

Niuvanniemi, Kuopion lähellä oleva
maatila, jossa valtion omistama
keskuslaitos mielisairaita varten; per. 1885.

Niva, rautatieasema Viipurin-Sortavalan
rataosalla Jaakkiman kunnassa, 26 km
Sortavalasta. Lastuvillatehdas.

Nivala. 1. Kunta Oulun läänissä,
ennen Pidisjärvi, Keski-Pohjanmaalla;
521,7 km², 10,690 as. (1926).
— 2. Rautatieasema N:n kunnassa
Iisalmen-Ylivieskan radan varrella, 27 km
Ylivieskasta.

Nivel. A. Eläint. 1. Kahden tai
useamman luun tai ruston liittymäkohta.
Tässä, sanan laajemmassa merkityksessä
luetaan n:iin myös n. s. jäykät, s. o.
liikkumattomat n:t: a) sauma, jossa kahden
litteän luun reunat liittyvät toisiinsa ohuella
sidekudoskerroksella, b) rustoliitos,
jossa rustokerros liittää luut kiinteästi
toisiinsa ja c) sideliitos, jossa


Yksinkertainen
liikkuva nivel.
5 nivelontelo,
6 nivelrusto,
7 luukalvo,
10-11 nivelpussi.

kahden luun väliset nivelsiteet liittävät luut
toisiinsa luiden kuitenkaan koskettamatta
toisiaan. Varsinaiset n:t ovat liikkuvia;
niissä liukuvat niveltävien luiden pinnat,
joita peittää sileä nivelrusto, toisiaan vastaan.
Rustoihin kiinnittyy n.-pussi, joka
yhdessä luiden n.-pintojen kanssa ympäröi
rakomaista n.-onteloa. Tämän täyttää
limainen neste. n.-voide, joka pitää
n.-pinnat liukkaina ja ehkäisee siten hankauksen.
Toinen nivelpinnoista on useimmiten kupera,
toinen kovero; edellistä sanotaan n.-nastaksi,
jälkimmäistä n.-kuopaksi. N.-pussiin
liittyvät sidekudoksiset n.-siteet kulkien
toisesta niveltävästä luusta toiseen ja sitoen
luut liikkuvasti toisiinsa. Tärkeimmät liikkuvien
n:ten muodot ovat a) kireä n., jossa
nivelpinnat ovat tasaiset, nivelsiteet lyhyet
ja kireät ja ainoa mahdollinen liike vähäinen
liukuminen (ranneluiden n:t), b) sarana-n.,
jossa voi tapahtua koukistus ja ojennus
(kyynär- ja sormi-n:t) ja c) pallo-n.,
jossa n.-nasta on pallomainen ja jossa
moninaiset liikkeet ovat mahdolliset
(olka-n.). — 2. Ne rengasmaiset, tav.
uurteiden erottamat osat, joista nivelmatojen
ja niveljalkaisten ruumis on kokoonpantu.
— B. Kasvit. Se varren kohta, johon
lehti tai useampia lehtiä kiinnittyy.
— C. Tekn. Kahden keskenään liikkuvasti
yhdistetyn koneosan liitos. Tappi-n.
taipuu vain yhteen suuntaan, pallo-n.
joka suuntaan.


Niveliä.

Nivelhiiri, nivelessä vapaasti
liikkuva rustokappale, joka aiheuttaa
kipuja ja nivelen taipumisessa häiriöitä,

Niveljalkaiset (Arthropoda),
eläinkunnan lajirikkain pääjakso. Kuumia
nivelikäs (segmentteihin jakautunut)
kuten nivelmatojen, mutta nivelet
erilaisia, eri ruumiinosiksi ryhmittyneitä
(paitsi käsnä- ja tuhatjalkaisilla).
Ensimmäiset nivelet ovat aina sulautuneet
pääksi, sen takana on keskiruumis
ja tämän takana takaruumis;
joskus pää ja keskiruumis ovat yhtyneet
n. s. eturuumiiksi. Ihoa peittää
kitiinikuori, äyriäisillä on siinä lisäksi
kalkkia. Ajoittain eläimet luovat
kuorensa, ja uusi, avarampi, kasvaa sijaan
tehden kasvamisen mahdolliseksi.
Nivelikkäät raajat saattavat mukautua mitä
erilaisimpiin toimintoihin,
liikuntaeliminä tärkeimmät ovat keskiruumiiseen
kiinnittyvät. Hermosto on n. s.
tikapuuhermosto. Hengityseliminä kidukset tai
ilmaputket, tai tapahtuu hengitys ihon
kautta ilman erikoisia hengityselimiä.
Kehityksessä tav. muodonvaihdos.
Fossiilisia n:ia löydetty kaikista geol.
kerroksista kambrista alkaen. — 5 luokkaa:
äyriäiseläimet, käsnäjalkaiset, tuhatjalkaiset,
hyönteiset, hämähäkkieläimet.

Nivelkärsäiset (Rhynchota),
hyönteislahko; muodonvaihdos vähittäinen,
suuosat imevät ja pistävät. Imusuun
muodostaa alahuulesta syntynyt nivelikäs
tuppi, jonka sisässä koviksi ja teräviksi
pistimiksi muuttuneet ylä- ja alaleuat.
Etusiivet osaksi tai kokonaan nahkeita
tai kalvomaisia, useat lajit aivan
siivettömiä. N. jaetaan seuraaviin ryhmiin:
täit, kirvat, kaskaat ja
puolisiipiset l. luteet.

Nivellaakeri, laakeri, jonka kuoret
ovat nivelletyt, niin että voivat
kääntyä akselin mukaan (Sellersin laakeri).
Kuva ks. Laakeri, rengasvoitelulaakeri.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>