Pieni Tietosanakirja / III. Masku - Sanomalehti / 393-394 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Noitavainot-Nokisienet

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

muodostettu siten, että säämisköity
nahka on pingoitettu vanteeksi
taivutettuun puukehykseen, ja avoimelle
puolelle on kiinnitetty poikkipuu
kädensijaksi. Sitä käyttävät m. m. samojedit.
Kuva ks. Šamaani.

Noitavainot. Keskiaikana tarkoitettiin
noidalla henkilöä, joka on tehnyt liiton
paholaisen kanssa. Erityisinä vuoden
aikoina, kuten vappuyönä, luultiin
noitien ratsastavan luudilla tai pukeilla
ilman halki hornaan, jossa irstaillen ja
mässäillen viettivät n. s. noidansabattia.
N. 1300-1700 oli kautta Länsi-Euroopan
kulkutaudintapaisia n:ja. Pahimpana
aikana, 1575-1700, kenties noin miljoona
,,noitaa", etupäässä naisia, poltettiin,
niistä Suomessa 1600-luvulla n. 60. Syyksi
riittivät tav. vain kuulopuheet, väärät
todistukset, m. m. lasten, kidutuksella
esiin pakotetut tunnustukset ja
„jumalantuomiot". [Hertzberg (ruots., 1889).]

Nojapuut, Saksasta kotoisin oleva
yleinen voimisteluteline. Sen muodostaa
kaksi 275-325 cm:n pituista puuaisaa,
jotka voidaan asettaa 115-180 cm
korkeudelle ja 40-50 cm leveydelle toisistaan.
Aisain ympärimitta on 14-16 cm, ne ovat
jaloilla tuetut puu- tai rauta-alustaan.

Noki, orgaanisten aineiden
epätäydellisessä palamisessa erottuva
hienojakoinen hiili. Sisältää myös terva- ja
hartsiaineita. Käytetään väriaineena
(kimröökki, luumusta), tuššin, painovärin ja
kengänmusteen valmistukseen y. m.

Nokia. 1. Asutuskeskus Pohjois-Pirkkalassa,
Pyhäjärvestä Kuloveteen juoksevan N:n virran
(jossa N:n koski) eteläpuolella, n. 4,000 as.
Nokia a.-b:n teollisuuslaitokset, Suomen
Gummitehdas. Tyttöjen ammattikoulu. — N:ssa
Klaus Fleming ja nuijamiehet kahakoivat
uudenvuodenaattona 1596. — 2. Rautatieasema
Tampereen-Peipohjan rataosalla,
Pohjois-Pirkkalan kunnassa, 17 km Tampereelta.
Kapearaiteinen rata Pyhäjärven rantaan.

Nokian pato ja tehtaat.

Nokia a.-b., per. 1871, osakepääoma
27,8 milj. mk., työväkeä 700 henkeä.
Omistaa puuhiomon (per. 1868), paperitehtaan
(per. 1880), sulfiittiselluloosatehtaan
(per. 1885, Suomen vanhin), sähkövoimalaitoksen,
vanhan hist. N:n kartanon y. m.

Nokijyvä ks. Nokisienet.

Nokikana (Fulica, atra), liejukanojen
heimoon kuuluva harmaanmusta lintu, jolla paljas,
valkoinen otsakilpi ja räpyläjalat. Pesii maamme
etelä- ja lounaisosissa ruohikkoisissa lammissa.
Ui ja sukeltaa hyvin. Pesä veden pinnalla kelluva
tai mättäällä.


Nokikana.

Nokisienet (Ustilagineæ), siemenkasveissa,
varsinkin heinissä ja saroissa loisivia sieniä,
joiden itiöt peittävät nokimaisena pölynä milloin
minkin kasvinosan. Eräät n. ovat huomattavia
viljalajien tuhosieninä. Ohran lentonoen
(Ustilago nuda) ja vehnän lentonoen
(U. tritici) itiöt kulkevat


        1        2        3        4
Nokisieniä. 1 vehnän haisunoki, 2 kauran
noki, 3 ohran kätkö-, 4 saman lentonoki.

„lentonokena" tuulen mukana nuorten
ohran tai vehnän jyvien pinnalle, jossa ne
heti itävät ja kasvattavat sienirihmansa
jyvän sisäosiin. Saastutetuista, terveen
näköisistä jyvistä kehittyy poikkeuksetta
nokitähkiä. Kauran noen (U. avenæ),
kauran kätkönoen (U. levis) ja
ohran kätkönoen (U. hordei) itiöt
tarttuvat jyväkuorien uiko- ja sisäpinnoille.
Vehnän sileäpintäinen (Tilletia fætens)
ja verkkopintainen haisunoki (T. tritici)
synnyttävät vehnän „tuhkapäitä", hävittävät vain
jyviä (nokijyvät), mutta eivät niitä

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>