- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / III. Masku - Sanomalehti /
417-418

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Normaaliarvo-Normaalimittajärjestelmä

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)


kunnes sivukello näyttää samaa aikaa
kuin pääkellokin; samalla sivukello
antaa kontrollimerkin keskukseen (tämä
järjestelmä on käytännössä m. m.
Helsingissä). Kolmannessa järjestelmässä
sivukellot ovat itsenäisiä heilurikelloja,
joiden jokainen heilahdus pakotetaan
tapahtumaan täsmälleen pääkellon
heilahdusten mukaisesti sähkömagneetin
avulla, johon pääkello yhdistää virran
joka heilahduksellaan. Tällainen
sivukello saattaa edelleen olla pääkellona
suurelle joukolle joko ensimmäisen tai
toisen järjestelmän mukaisia sivukelloja,
Pääkellokin saattaa olla sähköllä käypä;
eräässä järjestelmässä heilurin liikettä
vahvistaa sähkömagneetti, johon heiluri
itse yhdistää virran, niinpiankuin
heilahdusten laajuus on vähentynyt alle
määrärajan.

Normaaliarvo, etenkin meteorologiassa
käytetty nimitys runsaan (monivuotisen)
havaintosarjan keskiarvolle. Meteorologisten
elementtien, kuten ilmanpaineen, lämpötilan,
sademäärän n:ja esitetään usein kartogrammoilla,
yhdistämällä käyrillä ne seudut, joilla on
sama n., jolloin saadaan kyseellisen elementin
normaalikartta.

Normaalielementti, galvaaninen
elementti, jonka jännitys on vakio
(ainoastaan lämpötilasta riippuva); käytetään
elektromotoristen voimien mittaamiseen.
Tällaisia on Westonin elementti, jonka
elektrodeina on kadmiumamalgaama ja
elohopea ja elektrolyyttinä kyllästetty
kadmiumsulfaatti, elektromotorinen voima
1,0183 volttia 20° lämmössä, ja Clarkin
elementti (ks. Galvaaninen elementti).

Normaali-ilmapuntari, sellainen
elohopeailmapuntari, jonka putki on
riittävän laaja, jotta hiushuokoisuusilmiö ei
aiheuta lukemavirhettä, ja jonka
tyhjiössä olevan ilman paine tunnetaan.
N. varustetaan yleensä laitteella, jonka
avulla elohopean pintojen korkeusero
voidaan lukea hyvin tarkoin. N:ita
käytetään ilmat, keskuslaitoksilla.

Normaalikasvutaulu. Metsät. Jos
kasvutaulua laadittaessa valitaan mittausten
ja havaintojen esineeksi säännöllisesti
kasvaneita, täydellisiä metsiköitä,
nimitetään tauluja normaalisiksi l.
yleisiksi.
N:illa on laajempi merkitys ja
käyttömahdollisuus, kuin n. s. paikallisilla
kasvutauluilla, jotka täyttävät ainoastaan
paikallisen tarpeen.

Normaalikello ks. Normaaliaika.

Normaalikokoelma, mallikokoelma,
esim. jonkun maan kansalliskirjastossa
oleva kokoelma, joka sisältää kappaleen
kutakin maassa painettua tai maata
koskevaa painotuotetta.

Normaalikoulu, oppilaitos, jossa
opettajiksi aikovat saavat käytännöllisen
(toisinaan myös tietopuolisen) opettajavalmistuksen.

Normaalikynttilä, valon voimakkuuden
yksikkö. Suomessa laillinen n. (kymmenysbougi,
lyhennys bd) on 1/20 siitä
valovoimakkuudesta, mikä on 1 cm2
pintaisella platinasulatteella
jähmettymislämpötilassa. Usein nimitetään myös
n:ksi hefnerkynttilää, joka on = 0,901
n:ää. vrt. Valonmittaus.

Normaalilyseo, poikaoppikoulu, jossa
oppikoulunopettajiksi aikovat saavat
auskultantteina käytännöllisen
valmistuksen ja suorittavat vakinaiseen
valtionkouluvirkaan vaaditut julkiset
opettajanäytteet. N:ita on maassamme Ruots. N.,
per. 1864 ja Suom. N., joka aloitti
toimintansa 1867 Ruots. N:n yhteydessä,
siirrettiin Hämeenlinnaan 1873 ja
takaisin Helsinkiin 1887. N:issa on sekä
klassillinen että linjajakoinen osasto.
Opettajiston muodostavat yliopettajat,
joiden huolenpitoon kuuluu kaksi
lukukautta kestävän auskultoimisen johto ja
opettajanäytteiden arvosteleminen, sekä
lehtorit. Suom. N:n rehtoreina ovat
toimineet J. G. Geitlin, A. V. Streng,
P. Virkkunen ja H. F. Soveri. Ruots. N:n
rehtoreista mainittakoon A. Kihlman ja
V. T. Rosenqvist. [Kihlman,
„Normallyceum i Helsingfors 1864-89";
Rosenqvist, „Svenska Normallyceum i
Helsingfors 1864-1914"; „Hämeenlinnan
Normaalilyseo ja lyseo" (1923).]

illustration placeholder

Suomalainen Normaalilyseo.


Normaalimittajärjestelmä, mahdollisimman
vähälukuisiin kone- ja kappalemuotoihin ja
-mittoihin tähtäävä sovinnainen mittajärjestelmä.
vrt. Standardisoiminen.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Dec 11 15:15:54 2023 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/pieni/3/0235.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free