Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Nulla dies sine linea-Nummuliitit
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
lihakset lamautuvat sydämen toiminnan ja
hengityksen jatkuessa edelleen. N.
suoritetaan tav. niin, että leikkauspöydällä
selällään makaavan potilaan suun ja
sierainten eteen asetetulle
kangasnaamarille on kaadettu tai jatkuvasti
tiputetaan nestemäistä n.-ainetta
(tavallisimmin eetteriä, aikaisemmin käytettiin
myös paljon kloroformia), jolloin tämä
kaasumaisena joutuu keuhkoihin, siellä vereen
ja sen kuljettamana aivoihin.
Nulla dies sine linea (lat.), ei
päivääkään ilman riviä (kirjoittamatta).
Numantia, arevaukkien pääkaup.
Espanjassa Dueron rannalla. Scipio
nuoremman valloittama ja hävittämä 133 e. Kr.
Numa Pompilius, tarinan mukaan
Rooman toinen kuningas n. 715-672 e. Kr.
Hänen kerrotaan perustaneen Rooman
uskonnolliset menot.
Numea, Nouméa (ks. t.).
Numeralia (lat.), lukusanat (ks. t.).
Numeri (lat.), neljännen Moos. kirjan
lat. nimi; johtuu siitä, että kirjan
alkuluvut sisältävät Israelin heimoja
koskevia numerotietoja.
Numero. 1. Numeromerkki.
Kreikkalaiset käyttivät kirjaimiaan n:ina,
roomalaisilla oli 7 kirjainta n.-merkkeinä:
I = 1, V = 5, X = 10, L = 50, C =100, D =
500 ja M =1000. Näitä yhdistelemällä
merkittiin muut luvut, jolloin
pienemmän luvun merkki isomman luvun
jäljessä on lisättävä tähän (VI = 6), sen
edessä vähennettävä tästä (IV = 4).
Muita esim.: MDCCCLXXXXIX = 1899,
MCMXXVII = 1927. — Meidän tavalliset,
n. s. arabialaiset n:mme lienevät
intialaista alkuperää; n. 400 e. Kr. ne
täydennettiin merkillä 0, joten
positsionijärjestelmä lukujen merkinnässä tuli
mahdolliseksi. Euroopassa ne tulivat käytäntöön
1200-1500-luvulla. Arabialaisten n:iden
muoto on vuosisatain kuluessa vaihdellut
suuresti. — 2. Järjestystä tai paikkaa
osoittava kardinaaliluku. — 3. Ohjelma-n.,
ohjelman osa, joka sinänsä muodostaa erillisen
kokonaisuuden. — 4. Aikakausjulkaisun erillinen
vihko. — 5. Suuruuden merkkinä yleensä
mielivaltaisesti käytetty n.-merkki. — ks. myös
Merkitsevät numerot. — vrt. Lankanumero.
Numerokirjoitus on musiikissa ollut
käytännössä monella eri tavalla: luuttu-,
kitara-, urku- ja pianonsa vellyksissä,
etenkin 1400-1600-luvuilla, kenraalibasson
merkinnässä, harmoniaopissa, koulujen
laulunopetuksessa, vrt. Pasigrafia.
Numers [nummers], Gustaf Adolf
von (1848-1913), suom. näytelmänkirjoittaja,
asemapäällikkö. Teoksia: hist. näytelmät „Eerikki
Puke" (1888, ilm. 1892), „Tuukkalan tappelu"
(1889) ja „Elinan surma" (1891, ilm. 1908) sekä
huvinäytelmä „Kuopion takana" (1890, ilm. 1891),
jotka olivat ruotsiksi kirjoitetut, mutta Bergbomin
toimesta ensiksi esitettiin Suom. Teatterissa; muita
huvinäytelmiä ,,Pastor Jussilainen".
 |
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
