Pieni Tietosanakirja / III. Masku - Sanomalehti / 445-446 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Nuottiavain-Nurmikka

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

suhteellinen. Sävelten tason ilmaisevat
n:t nuottiviivaston ja nuottiavaimien
avulla. — 2. = sävelmä, esim. virren
,,nuotti".

Nuottiavain, klaavi (ks. t.).

Nuottijärjestelmä, mus., on syntynyt
keskiajan neumeista (ks. t.), joista se on
saanut havainnollisuutensa. Nuottien
nimet ovat periytyneet vanhanajan
kirjain-nuottikirjoituksesta. Sävelten
kestoja osoittavat nuottien muodot
kehittyivät keskiajan jälkipuoliskolla
moniäänisen sävellyksen yhteydessä
(vrt. Mensuraalinuotit). Viimeiseksi
vakiintuivat, uudenajan musiikkikäytännön
vaatimuksesta, n. s. kromaattiset (eli
muunnos-) merkit.

Nuottiviivasto, mus., muodostuu
viidestä yhdensuuntaisesta vaakasuorasta
viivasta sekä neljästä viivojen lomissa
olevasta samanlevyisestä välistä. Nuotit
merkitään, C-duuri-asteikon perustuksella,
asteittaisen säveltasonsa mukaisesti
n:n viivoille ja väleihin ynnä sen
ylä- ja alapuolelle. N:n jatkona käytetään
lyhyitä apuviivoja, esim.



Nupukivet ovat suorakulmaisen
särmiön muotoon muokatulta katukiviä.
N:ksi sopivan kiven tulee olla
mieluimmin hienorakeista ja kovaa, mutta
kuitenkin hyvästi lohkeavaa. Sellaista on
Suomessa tavattu Putsaarella
Uudenkaupungin edustalla ja Bergössä
Hiittisissä, joissa paikoissa n:iä myös
valmistetaan.

Nurhag l. nurag,
linnoituksentapainen rakennus, jollaisia
oli Sardiniassa esiroomal. aikana.

Nurjahduslujuus l. nyrjähdyslujuus
tulee kysymykseen pitkissä puristuksenalaisissa
kappaleissa, patsaissa y. m., jotka pyrkivät
keskeltä taipumaan l. nurjahtamaan, koska voima
ei koskaan vaikuta aivan kappaleen
keskiviivaa pitkin eikä ainekaan ole aivan
tasaista. N. riippuu paitsi aineen laadusta
ja kappaleen mitoista myöskin siitä,
miten se on kiinnitetty; se lasketaan

	π2 . E . I
Eulerin mukaan yhtälöstä P = w	—————	,
	l2

missä P on puristava voima, w
kappaleen kiinnitystä voista johtuva kertoin,
E aineen kimmomoduuli, I kappaleen
poikkipinnan jatkavaisuustäsmä ja l sen
pituus.

Nurmes. 1. Kauppala (v:sta 1876)
Kuopion läänissä, Pohjois-Karjalassa,
Pielisjärven pohjoispäässä. Yhteiskoulu.
— 2. Rautatieasema, Karjalan radan
pääteasema, 160 km Joensuusta. — 3. N:n
maalaiskunta; 1,713,9 km², 10,637 as.
(1926, yhteensä kauppalan kanssa).


Nurmes.

Nurmi, ruohoa kasvava kenttä. —
Peltokasviviljelyksessä nimitetään
heinäpeltoa usein kylvö- l. rehu-n:ksi.

Nurmi. 1. Sulfiittiselluloosatehdas
Vahvialan pitäjässä, per. 1889, omistaja
v:sta 1909 O.-y. Nurmi a,-b., osakepääoma
2,878,000 mk. — 2. Rautatieasema
Viipurin-Kouvolan rataosalla Vahvialan
kunnassa, 18 km Viipurista.

Nurmi, Paavo (s. 1897), turkulainen
urheilija. Kilpaili ensi kerran 1914.
Voltti 1920 Antverpenin Olympialaisissa
10,000 m:n ja murtomaajuoksun, 1924
Pariisin Olympialaisissa 1,500, 3,000,
5,000 m:n ja murtomaajuoksun. N:n
nimissä oli 1926 yli 30 maailmanennätystä.
Valtioneuvosto on 1924 teettänyt
kuvanveistäjä V. Aaltosella pronssipatsaan
N:sta. Kuva liitteessä Juoksu.
[Kaila (1925).]

Nurmijärvi, kunta Uudenmaan
läänissä, Keski-Uudellamaalla; 375,9 km²,
7,430 as. (1926). Rajamäen hiiva- ja
viinatehdas, N:n lääkelaboratorio (ks.
Koponen), Raalan kartano. N.
on A. Kiven syntymäpitäjä.

Nurmijärvi, maanviljelysseutu Pinen
kauntissa Minnesotassa Yhdysvalloissa;
per. 1894. Vankka suomalaisasutus.

Nurmikka (Poa), heinäkasvisuku.
Meillä yleisimmät lajit niityillä,
tienvierillä y. m. s. paikoilla kasvava
niitty-n. (P. pratensis)
ja pihamailla kasvava kylä-n.
(P. annua).

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>