Pieni Tietosanakirja / III. Masku - Sanomalehti / 449-450 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Nyenskans-Nypläys

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Nyenskans, Nevanlinna (ks. t.).

Nyhamn [ny-], saari Ahvenanmeressä,
15 km Maarianhaminasta etelään.

Nyiregyháza [njiredjhāza], kaup.
Koillis-Unkarissa. Maataloustuotteiden
kauppaa. 43,000 as.

Nykjöbing [nykjö-] 1. Nyköbing,
kaupunkeja Tanskassa. — 1. Falsterin
saaren länsirannalla. Ravinto- ja
nautintoaineteollisuutta. 13,000 as.
— 2. Limvuonossa olevalla Mors-saarella.
8,500 as. — 3. Själlandin pohjoisrannikolla,
Ise-fjordin rannalla. 3,600 as.

Nyks (kreik.), kreik. tarustossa yön
jumalatar. — Nyktofobia, pimeänpelko.

Nykyaika, Kasimir ja Eino Leinon
1898-99 toimittama kirjallinen aikakauslehti.

Nykyarvo, esineen (rakennuksen,
koneen y. m. s.) arvo käsillä olevalla

	v—vn
hetkellä. N. saadaan kaavasta	————	. U, jossa
	v

U on esineen uudisarvo, v arvioitu
kestävyysaika vuosissa ja v_n ikä vuosissa.

Nyköping [nytšö-], kaup. Ruotsissa,
Itämeren lahteen laskevan N:n joen
suulla. Keskiaik. linna. Kutoma- ja
huonekaluteoll. N. oli keskiajalla
Ruotsin huomattavimpia kauppakaupunkeja.
12,200 as.

Nyköpingin pidot [nytšö-]. Kuningas
Birger Maununpoika houkutteli 1317
veljensä herttuat Eerikin ja Valdemarin
Nyköpingiin muka pitoihin, mutta
vangitutti heidät; herttuat kuolivat
Nyköpingshusin linnan vankityrmässä.

Nylander [-a’-], Hannes
(s. 1873), suom. karja- ja meijeritalousmies,
maatalousneuvos; karjanhoidon ja
meijeritalouden ylitarkastaja Maanviljelys,
hallituksessa 1906-17, kotieläinhoito-osaston
johtaja 1917-26. Julk. karjataloutta koskevia
oppikirjoja. — Nylander, Johan
(1698-1761), Porvoon piispa 1745-61.
— Nylander, John William
(s. 1869), Suomen ruotsink. kirjailija. Teoksia
suomen.: „Suuri lähetystö", ,,Metsolan
pojat", „Merenkyntäjiä". — Nylander,
William (1822-99), suom. kasvitieteilijä,
kuuluisa jäkäläintutkija, kasvit, prof. Helsingissä
1857-63, minkä jälkeen eli loppuikänsä Pariisissa
määräillen siellä hänelle maapallon eri osista
lähetettyjä jäkäliä, julkaisten useita
jäkälämonografioja, selvitellen jäkäläin
luonnollista järjestelmää ja tutkien
niiden sisärakennetta, N. vastusti sitä nyk.
vallitsevaa käsitystä, että jäkälät ovat
sienistä ja levistä muodostuneita
kaksoiseliöitä. Julk. 1875-82 yhdessä J. P.
Norrlinin kanssa suom. jäkäläeksikkaatin
„Herbarium Lichenum Fenniæ". N:n julkaisuja
on yht. n. 300, hänen selittämiensä uusien
lajien luku us. tuhansia. Hänen kokoelmansa
ovat Helsingin Yliopiston hallussa v:sta 1878.


William Nylander.

Nylanderin reagenssi, seignettisuolan
ja vismuttinitraatin alkalinen liuos,
herkkä rypälesokerin tunnus. Käytetään
virtsaa tutkittaessa.

Nylund [ny-], Felix (s. 1878),
suom. kuvanveistäjä. Töitä: „Mies ja nainen",
„Aamu", muotokuvia.

Nymfi (kreik.), luonnotar, nuori nainen.

Nymfomania (kreik.), sairaalloisesti
kiihoittunut sukupuolivaisto naisissa,
usein mielisairauden oire.

Nymphæa ks. Lummekasvit.

Nymphenburg [nymfenburhj],
Münchenin kaupunginosa, jossa komean
puiston ympäröimä N:n linna (rak.
1663-n. 1750) ja posliinitehdas.

Nynäs [nynēs]. 1. Nyynäisten kartano
(ks. t.). — 2. Maatila Heinolan pitäjässä.
Kuulunut Ramsayn suvulle.

Nynäshamn [nynēs-], kauppala
Ruotsissa Tukholmasta etelään. Jäätön satama.
Huvila-asutusta, merikylpylä, 4,000 as.

Nypläys. Pitsien n. toimitetaan tav.
n.-tyynyllä. Etelä-Hämeessä,
Uudellamaalla ja Raumalla käytetään
pyöreitä, pehmustettuja, pöydällä pidettäviä
n.-tyynyjä, joiden yläosassa on rulla.
Rullan ympäri kääritään Raumalla pergamenttinen
pitsinmalli, jonka reikiin pistetään kutoessa
neuloja. Rihmat kääritään papeloille
l. puupalikoille, joita liikutellaan aina
sen mukaan, kuinka rihmoja risteillään ja
yhdistellään mallin mukaisesti.
Etelä-Karjalassa käytettiin pitkähköjä
n.-tyynyjä, jotka kiinnitettiin
pystyyn, kehräpuun tapaiseen lautaan, jonka
alaosalla nyplääjä istui. Teollisuudessa


Nypläystyyny.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>