Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Näytämö-Nötö
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
esitettiin ensin kirkoissa ja myöhemmin
ulkosalle rakennetuilla lavoilla. Keskiajan
n., niin hengellinen kuin maallinenkin
sekä vakava että vallaton (vrt.
Mysteerinäytelmät, Moraliteetti,
Miraakkelinäytelmä, Farssi), oli
harrastelijataidetta. 1500-luvulla kehittyi
Italiassa varsin omalaatuinen „commedia
dell’arte" (ks. t.). — Italian
renessanssiajalla rakennettiin ensim.
umpinaiset teatterit. Kulissilaitteet,
teatterikoneisto ja esirippu otettiin
käytäntöön. Etevien näytelmäkirjailijoiden
kannattamana syntyi myös Espanjassa ja
Englannissa kansallinen n., 1600-luvulla
myös Ranskassa, sitävastoin Saksassa ja
Tanskassa vasta 1700-luvulla. Siitä pitäen
aletaan n:ta todella pitää taiteena,
ja teatteriarvostelu saa alkunsa.
1700-luvun suurimmat näyttämötaiteilijat
olivat Englannissa Garrick ja
Mrs Siddons, Ranskassa
Talma, Adrienne Lecouvreur,
Saksassa Iffland. 1800-luvun
alkupuolella oli romanttinen suunta n:ssä
vallalla (Englannissa E. Kean,
Saksassa L. Devrient, Ranskassa Mlle
Rachel, Tanskassa rouva Heiberg).
Sitten realistinen suunta pääsee voitolle
(Ranskassa Sarah Bernhardt, Italiassa
Eleonora Duse, Englannissa Irving
ja Ellen Terry, Saksassa Joseph
Kainz, Tanskassa Betty Nansen,
Norjassa Johanne Dybwad, Suomessa
Ida Aalberg). Yhteisnäyttely, johon
aikaisemmin ei pantu huomiota, tulee tärkeimmäksi
tekijäksi. Viime aikoina näyttämölaitteet ja
teatterikoneisto ovat yhä täydellistyneet,
mutta toisaalta on myös pyritty
tyylittelyyn ja yksinkertaisuuteen. Nykyajan
ohjaajista on saks. Reinhardt
huomattavimpia, vrt. Suomen näyttämötaide,
Teatteri. [Mantzius, „Näyttämötaiteen
historia" (1923-25).]
Näytämö 1. Näätämö (norj.
Neiden), kunta Näytämönjoen suulla
Ruijassa, Suomalais- ja lappalaisasutusta.
Näytämönjoiki, Näätämönjoki
(norj. Neidenelv) lähtee Inarin Lapin
Iijärvestä, laskee Norjan puolella olevaan
Näytämönvuonoon (Paatsvuonosta
länteen). Pituus n. 100 km, josta Suomen
puolella n. 80 km.
Näärännäppy, naarannappi,
silmäluomen reunaan siinä olevan
rasvarauhasen tulehtumisesta nouseva
märkänäppylä.
Nääs, Kytäjä (ks. t.).
Nääsin veistonopettajaseminaari,
Ruotsissa, Skallsjön pitäjässä, Gööteporista
koilliseen; per. 1874, v:sta 1898 valtion.
Kursseilla paljon ulkomaalaisia osanottajia.
Näätä, mäntynäätä (Martes
abietum l. Mustela martes), n. 45 cm
pitkä solakkaruumiinen petoeläin; väri tummanruskea,
rinta ja kurkku keltaiset. Elää metsissä, kupee
erittäin taitavasti, ahdistaa oravia, metsälintuja
y. m. Nahka arvokasta. Elää koko maassamme.
 |
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
