Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Oikaisukäräjät-Oikeudenkäyntiedellytys
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
painokirjoitukseen otetuksi vastineensa sanottuun
tiedonantoon, jos vastine on sen allekirjoittama,
jonka puolesta se annetaan, eikä ole sisällykseltään
loukkaava tai rikollinen. Vastine on jommassakummassa
niistä kahdesta numerosta, jotka sen vastaanottamisen
jälkeen lähinnä ilmestyvät, painettava tekstiosastoon
samanlaisella painolla kuin se tiedonanto, johon
vastataan (Painovapauslaki 4/1 1919, 25 §).
— O:ksi sanotaan myös sitä, kun ylempi
viranomainen tai tuomioistuin muutoksenhaun
jälkeen muuttaa alemman päätöstä tai toimenpidettä.
Oikaisukäräjät (ruots. rättareting),
vanhat ruots. käräjät, joissa käytettiin
kuninkaan tuomiovaltaa. Tarkkaa eroa
o:n ja etsikkokäräjäin välillä ei aina
ole tehty. vrt. Etsikkokäräjät.
Oikeaoppisuus ks. Puhdasoppisuus.
Oikeaperäisyyden todistus. Ollakseen
julkisesti luotettavia tarvitsevat
yksityiset asiakirjat todistuksen siitä, että
ne todella ovat sen antamia, jonka
allekirjoituksella ne ovat varustetut.
Tavallisesti käytetään tähän kahden henkilön
todistusta, jonka, milloin on kysymyksessä
oikeudenkäynti, nämä todistajat voivat
vaadittaessa valallaan vahvistaa, vrt.
Jäljennös, Notariaatti. — Esineisiin
kohdistuva o. t. tulee kysymykseen
merioikeudessa (vrt. Sertifikaatti).
Oikeauskoinen l. ortodoksi,
nimitys, jota kreik.-kat. kirkko käyttää
itsestään.
Oikeisto, nimitys, jota yleisesti
käytetään vanhoillisista puolueista. Se on
saatu siitä, että ensin Ranskan
vallankumouksen aikana ja sitten myöhemmin
eduskunnissa vanhoilliset asettuvat
puheenjohtajan istuimen oikealle puolelle.
Oikeudenhoito, oikeudenkäytön
ylläpitäminen tuomioistuinten sekä
hallinto-oikeudellisen lainkäytön kautta.
Vapaaehtoinen o., jurisdictio
voluntaria (ks. t.).
Oikeudenkäymiskaari, 1734 v:n lain
viimeinen eli yhdeksäs kaari, joka
sisältää määräyksiä tuomioistuinten
kokoonpanosta ja toiminnasta sekä siviili- ja
rikosasiain oikeudenkäynnistä niissä, y. m.
yleisiä tuomioistuimia koskevia
oikeudenkäyntisäännöksiä. Paraikaa (1927) on
vireillä kysymys koko oikeudenkäyntilaitoksemme
uudistamisesta.
Oikeudenkäynnin väärinkäyttäminen.
Jos joku vastoin selkeitä perusteita
ja parempaa tietoansa kiukusta vetää
jonkun oikeuteen, on häntä sakotettava
ja hänet velvoitettava suorittamaan
vastapuolelle korvaus kuluista, haitasta
ja vahingosta. Jos joku on hävinnyt
alemmassa oikeusasteessa ja ylempi
oikeusaste kaikin puolin hyväksyy
alemman ratkaisun, voidaan häntä, jos syytä
on, tällöin sakottaa o. v:stä
(Oikeudenkäymiskaari 29:s luku, osaksi muutettu
27/4 1868 asetuksella; 30:nnen luvun 27 §,
muutettuna 19/12 1922 lailla).
Oikeudenkäynti, se menettely, jota
jonkun on noudatettava toteuttaakseen
siviili- tai rangaistus- tai muun vaateen
muuta oikeussubjektia kohtaan ja
hankkiakseen tuomioistuimen päätöksen tai
tuomion häntä vastaan. Tavallisesti kun
riidan esineenä on yksityisoikeudellinen
oikeussuhde, on asia yleisten
tuomioistuinten käsiteltävä. Ne riitaisuudet,
jotka koskevat julkisoikeudellisia suhteita,
kuuluvat hallinto-oikeudellista
lainkäyttöä suorittaville viranomaisille.
Eräät o:t on järjestetty erikoistuomioistuinten
käsiteltäviksi. — Yleisessä o:ssa
erotetaan tav. kaksi osaa: 1) varsinainen
o. l. prosessi, jonka päämääränä on
tuomion antaminen, ja 2) tuomion
täytäntöönpano l. eksekutsioni. Varsinainen
o. vuorostaan jaetaan riita-asiain o:iin
l. siviiliprosessiin ja rikosasiain o:iin
l. kriminaaliprosessiin; edelliseen luetaan
myös vapaaehtoisen oikeudenhoidon alaan kuuluva o.
Oikeudenkäyntiapulainen ks.
Oikeudenkäyntiasiamies.
Oikeudenkäyntiasiamies. Kaikissa
riita- ja pienemmissä rikosasioissa voivat
asianosaiset esiintyä paitsi henkilökohtaisesti
myös valtuuttama!nsa asiamiesten
kautta, ollen asianosainen kuitenkin aina
velvollinen itse saapumaan oikeuteen,
jos tuomioistuin katsoo sen tarpeelliseksi.
O:nä saadaan käyttää hyvämaineista ja
rehellistä henkilöä, joka ei ole holhottava.
Eräitä esteellisyys- l. jääviperusteita on
o:een nähden kuitenkin säädetty. Pakkoa
käyttää o:tä ei Suomen oikeuden mukaan ole
säädetty. O:istä on erotettava n. s.
oikeudenkäyntiapulaiset. Edelliset
esiintyvät oikeudenkäynnissä asianosaisen
puolesta hänen antamansa valtuutuksen nojalla,
oikeudenkäyntiapulaiset esiintyvät
oikeudenkäynnissä asianosaisen kerällä häntä
avustamassa (Oikeudenkäymiskaari, XV luku,
osaksi muutettu 27/4 1868, 7/9 1901 ja
31/12 1917).
Oikeudenkäyntiedellytys. O:ksi
sanotaan niitä asianhaaroja, jotka vaaditaan,
jotta asia voidaan tuomioistuimessa ottaa
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
