Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Omar alKhajjâmi-Omenapuu
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Omar alKhajjâmi (k. 1123), pers.
matemaatikko ja runoilija, toimeenpani
Persian kalenterin uudistuksen 1079.
Hänen epigrammojaan on ruotsin. (1920).
Omatunto on ahtaassa merkityksessä
se välitön siveellinen arvostelu, jonka
yksilö kohdistaa itseensä, omaan
toimintaansa ja tahdonsuuntaansa. Tässä
merkityksessä puhutaan hyvästä tai pahasta
o:sta. Laajemmassa merkityksessä o:oon
sisältyvä arvosteleminen kohdistuu
muidenkin yksilöiden toimintaan ja
käyttäytymiseen. Puhutaan myös tieteellisestä,
loogillisesta, sosiaalisesta, poliittisesta,
esteettisestä y. m. o:sta.
Omavarainen, omilla varoillaan
toimeen tuleva, vastakohtana lainavaroja
käyttävälle. Elintarvesäännöstelyn aikana
omavaraistalouksilla tarkoitettiin
elintarpeitten tuottajia, jotka saivat
tuottamiaan elintarpeita pidättää
määrätyn paljouden itselleen ja niitä varten,
jotka heiltä saivat elatuksen tai muonaa.
Oma vekseli, vekseli, joka on asetettu
vekselinantajan itsensä lunastettavaksi.
Omberg [-bärj], horstivuori Ruotsissa
Yetterin itärannalla, 263 m yli merenp.
Ombrometri (kreik.), sademittari.
— Ombrometrografi, itsemerkitsevä
sademittari.
Omdurman, kaup. angloegypt.
Sudanissa Niilin varrella, Khartumista
pohjoiseen. Vilkasta kauppaa. Mahdin
pääkaupunkina 1884-98. 80,000 as.
O’Meara [ome’irə], Barry Edward
(1786-1836), irl. lääkäri, Napoleonin
lääkärinä St. Helenassa 1815-18. Julk.
,,Napoleon in exile".
Omeletti (ransk.), munakas.
Omen (lat.), enne, ennemerkki.
Omenaeetteri, valeriaanahapon
amyyliesteri, omenalta tuoksuva esanssi.
Omenahappo, C4H6O5, esiintyy
etenkin happamissa, raaoissa hedelmissä;
valmistetaan parhaiten pihlajanmarjoista.
Kiteistä, sulaa 100°:ssa, liukenee
helposti veteen ja alkoholiin.
Omenakoi (Simæthis pariana), pieni
koiperhonen, jonka n. 12 mm:n pituinen
toukka syö omenapuun lehtiä. Käärii
kokoon yhden ainoan lehden reunat.
Omenakääriäinen (Carpocapsa
pomonella), kääriäisperhonen, jonka toukka,
omenamato, elää yksitellen omenissa,
syöden etenkin siemeniä. Laskeutuu
useimmin hienoa, suustaan kehräämäänsä
limarihmaa pitkin maahan tai puun
rungolle, mihin koteloituu seittikoppaan.
Hyvin yleinen. Torjutaan arsenikinpitoisilla
ruiskeilla heti kukkimisen jälkeen.
Kuva ks. värikuvaliitettä Tuhohyönteisiä.
Omenamato ks. Omenakääriäinen.
Omenanhärmä (Podosphæra leucotricha),
kotelorakkoisiin kuuluva loissieni. Tappaa
omena- ja päärynäpuiden taimia, versoja, lehtiä,
kukkasilmuja, kukkia ja hedelmän alkuja, jotka
peittää aluksi harmaalla, sitten ruskeaksi
painuvalla huovastolla ja valkealla
itiöhärmeellä. Kotoisin Pohj.-Amerikasta, nyk.
yleinen Euroopassa, meilläkin esiintynyt.
Omenankehrääjäkoi (Hyponomeuta
malinellus), pikkuperhorien, jonka toukka
on omenapuun tuholainen. Perhosen
etusiivet puhtaan valkoiset, mustapisteiset;
toukat kellertävät, mustakäsnäiset,
elävät tiheinä ryppäinä lehdillä, joiden
ympäri kehräävät seittipussin. Syövät
puut paljaiksi. Torjumiskeinoja:
toukkapesien polttaminen, ruiskutus
arsenikinpitoisilla nesteillä.
Omenankukkakärsäkäs, pieni (4-4,5
mm), pitkäkärsäinen mustanruskea kovakuoriainen,
omenapuun tuholainen. Naaras nävertää reiän
kukkasilmuihin, joihin laskee kuhunkin munan;
tästä kehittyvä toukka syö kukan siitoslehdet.
Kuva ks. värikuvaliitettä Tuhohyönteisiä.
Omenanlehtikirva (Aphis pomi)
esiintyy vars. kuivina kesinä joukoittain
omenapuissa, joiden nuoret kasvaimet,
lehdet, hedelmänalut imee kuiviin.
Laskee kiiltävän sysimustia munia, jotka
talvehtivat nuorimmilla versoilla.
Torjutaan kesällä kvassia- tai tupakka-,
talvella karbolineumruiskeilla.
Omenapuu, metsäomenapuu (Pirus
malus silvestris), ruusukasvien heimoon
kuuluva pensasmainen, usein orainen puu. Kukat
punertavan valkeat, sarjassa, emin vartalot
yhdistyviset, hedelmä n. 3 cm:n läpimittainen,
kitkerän hapan, lehdet melkein kaljuja,
nahkeahkoja, puu tummaa, kovaa. Keski-Euroopassa
joks. yleinen, meillä maamme eteläisimmissä
osissa harvinaisena lehdoissa ja kivikkorinteillä,
— Viljellyt o.-laadut ovat risteytymällä syntyneet
useammista kantavanhemmista, joina, paitsi
metsäomenapuuta, pidetään seuraavia lajeja:
kaakk.-ven. ja kaukaasialainen Pirus pumila,
 |
Kukkiva omenapuun oksa. |
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
