Pieni Tietosanakirja / III. Masku - Sanomalehti / 507-508 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Ominaislämpö-Omnibus

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Ominaislämpö, spesifiikkilämpö,
se lämpömäärä, joka tarvitaan kohottamaan
1 massayksikkö (g) kyseellistä ainetta 1°:n
verran; ilmaistaan kaloreissa. O. määrätään
kalorimetrillä (ks. t.). Kaasun o. on
suurempi, jos se mitataan, kun paine pysyy
muuttumattomana (c_p) kuin jos tilavuus pysyy
muuttumattomana (c_v) johtuen siitä, että
kaasun laajenemiseen paineen pysyessä
muuttumattomana kuluu lämpöä. Näiden
o:jen suhde (c_p/c_v) on kaksiatomisilla
kaasuilla 1,4, yksiatomisilla (jalokaasut,
elohopeakaasu, sinkkikaasu, y. m.) 1,67,
kolmiatomisilla (hiilidioksidi, vesihöyry)
1,3. Aineiden o:t kasvavat yleensä
lämpötilan kohotessa; ihanteellisten kaasujen
o:t ovat riippumattomat lämpötilasta ja
paineesta. Tavallisista aineista on vedellä
suurin o. vrt. myös Atomilämpö, Molekyylilämpö.

Eri aineiden ominaislämpöjä:

Lyijy . . .	0,031
Elohopea . . .	0,033
Kupari . . .	0,091
Sinkki . . .	0,091
Messinki . . .	0,093
Rauta . . .	0,105
Teräs . . .	0,114
Lasi . . .	0,190
Aluminium . . .	0,214
Jää . . .	0,602
Alkoholi . . .	0,58
Vesi . . .	1,00
	cP
Ilma . . .	0,241
Happi . . .	0,218
Typpi . . .	0,244
Hiilidioksidi . . .	0,202
Vesihöyry . . .	0,379
Vety . . .	3,400
Helium . . .	1,26

Ominaispaino, spesifiikkipaino,
kappaleen painon suhde samankokoisen vesimäärän
painoon. Koska metrijärjestelmässä sama luku
ilmoittaa jonkin vesimäärän painon (grammoissa)
ja tilavuuden (cm³), niin o. (s) saadaan,
jakamalla kappaleen painon (p) mittaluku sen
tilavuuden (v - samankokoisen
vesimäärän tilavuus) mittaluvulla, s = p:v.
O:n määräämiseen käytetään m. m. hydrostaattista
vaakaa, pyknometriä ja areometriä (ks. n.).
— Kaasujen o. ilmoitetaan yleensä ilmaan eikä
veteen verraten, vrt. Tiheys.

Ominaispainoja:

Alkoholi . . .	0,791
Aluminium . . .	2,7
Elohopea . . .	13,66
Hopea . . .	10,5
Jää . . .	0,917
Keittosuola . . .	2,15
Korkki, noin . . .	0,2
Kristallilasi . . .	3,0-5,9
Kupari . . .	8,9
Kvartsi . . .	2,7
Lasi . . .	2,4-2,6
Lyijy . . .	11,3
Messinki . . .	8,1-8,6
Platina . . .	21,4
Puu . . .	0,5-1,2
Rauta . . .	7,8
Sokeri . . .	1,59
Tina . . .	7,3
Ilma (0,00129) . . .	1,0000
Happi . . .	1,1055
Typpi . . .	0,9674
Hiilidioksiidi . . .	1,5290
Vety . . .	0,0695

Ominaistakaus ks. Takaus.

Ominaisvastus, se ohminen vastus,
joka on pituusyksikön pituisella ja
pintayksikön läpileikkauksisella sähköjohdolla;
ominaisen johtokyvyn käänteisluku. vrt.
Johtovastus.

Omistajahypoteekki l.
omistajapanttioikeus on olemassa,
kun omistus- ja panttioikeus samaan
esineeseen on samalla henkilöllä, esim. kun
kiinteistöön kiinnitetty haltijavelkakirja
on kiinteistön omistajalla.

Omistusliite ks. Possessiivisuffiksi.

Omistusoikeus on laajin
subjektiivinen esineoikeus, vastakohtana
rajoitetut esineoikeudet. O:lla
käsitetään sitä oikeudellista valtaa johonkin
esineeseen, minkä tarkoituksena on
saattaa tämä esine tai oikeammin sen
taloudellinen hyöty palvelemaan inhimillisiä
tarpeita. Vaikkakin o. periaatteellisesti
on rajaton, on eräissä tapauksissa
tarpeellista; että o:teen sisältyvää valtaa
esineen käyttämiseen on lailla rajoitettu.
Väliin rajoittaa sitä myös toisen
henkilön oikeus. Immateriaalisesta
o:sta puhutaan silloin, kun o:n
objektina ei ole konkreettinen esine, vaan
oikeus käyttää hyväkseen jotakin
henkistä tuotetta ja estää muita sitä
käyttämästä. Kirjailijain ja taiteilijain
oikeudesta työnsä tuotteisiin on nyk. voimassa
15/3 1880 asetus. Tekijän o:ta teoksiinsa
koskeva lainsäädäntö on paraikaa vireillä.

Omistusoikeuskanne. Omistusoikeuden
turvaamiskeinona on o. Se on kahta
lajia: 1) jos esine on itsensä omistajan
hallinnassa, mutta vieras henkilö häntä
tässä häiritsee, voi omistaja pyytää
oikeudelta kieltoa vieraalle häiritä
omistajan oikeutta, n. s. actio
negatoria (Rakennuskaari 10:6 ja
Oikeudenkäymiskaari 10:14); 2) jos taas esine
ei ole omistajan hallinnassa, on hänen
oikeudensaantikeinonaan saannon, kiinteistöön
nähden maansaannon, moitekanne, n. s. rei
vindicatio (Maakaari XI luku).

Omne vivum ex ovo (lat.), ,,kaikki
elollinen (syntyy) munasta", Harveyn
esittämä vastaväite alkusyntyopille.
Nykyisin se tavallisimmin lausutaan
laajemmassa mielessä „omne vivum e vivo"
s. o. „kaikki elollinen (syntyy) elollisesta".

Omnia mea mecum porto (lat.),
,,kaikki omaisuuteni on mukanani", s. o.
minulla ei ole mitään, jonka menettämisestä
kärsisin vahinkoa. — Omnia vincit amor,
„rakkaus voittaa kaikki".

Omnibus (lat. = kaikille), määrätyllä
matkalla säännöllistä matkustajaliikennettä
välittävät vaunut, jotka kulkevat
maantiellä tai kadulla ilman kiskoja.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>