Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Osuustoimintalehdistö
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
jonka käyttämiin periaatteisiin koko
kulutukseen pohjautuva o. pääasiassa
perustuu (vrt. Osuuskauppa).
Ranskassa työväen aseman
parantamispyrkimykset johtivat Philippe
Buchez’n suunnittelemiin työväen
tuotanto-osuuskuntiin (ensim. per. 1832), joissa
työläiset itse omistavat tehtaan, johtavat
sen toimintaa ja päättävät voiton
käyttämisestä. Vaikka näitä osuuskuntia
yhäti on eri maissa olemassa, ei niillä
ole mainittavaa käytännöllistä
merkitystä. Saksassa joutui Schulze-Delitzsch
(ks. t.) ajamaan o.-asiaa käsityöläisten
aseman parantamiseksi päämääränään
käsityöläisten tuotanto-osuuskunta; sen
alkuasteet, käsityöläisten osuuskassat
(ensim. per. 1850) ja raaka-aineiden
osto-osuuskunnat ovat kuitenkin tulleet
itsenäisiksi ja merkitykseltään paljoa
tärkeämmiksi osuuskuntamuodoiksi
käsityöläisille. Saksan maataloudellinen o.
sai esitaistelijansa Raiffeisenistä (ks. t.),
jonka yritykset maanviljelijäin
luotto-olojen parantamiseksi johtivat 1864
ensim. tämänluontoisen osuuskassan
perustamiseen. Maataloustarvikkeiden osto- ja
maataloustuotteiden myynti-o. on
Saksassa kulkenut käsikädessä
maanviljelijäin osuuskassaliikkeen kanssa.
Maataloustuotteiden osuustoiminnallisen
jalostamistoiminnan (osuusmeijerit ja
-teurastamot) johtomaana on kuitenkin
Tanska.
Yhteisinä piirteinä näillä erilaisilla
osuuskunnilla on niiden kansanvaltainen
luonne, niissä kun ei ole ratkaisevaa
merkitystä niihin sijoitetulla pääomalla
kuten kapitalistisissa yrityksissä, vaan
jäsenten henkilökohtaisilla ominaisuuksilla
sekä sillä seikalla, missä määrin ja
millä tavoin he ottavat osaa osuuskunnan
tarkoituksena olevain tehtäväin yhteiseen
suorittamiseen. Osuuskunnan asioista
päätettäessä on siten jokaisella jäsenellä
yksi ääni, sen tuottama ylijäämä jaetaan
ei siihen sijoitetun pääoman vaan sen
mukaan, kuinka kukin on osuuskuntaa
käyttänyt ja siten vaikuttanut ylijäämän
syntymiseen, ja osuuskunnan jäseneksi
voi tulla ylipäänsä jokainen, joka voi
ryhtyä sen käyttäjäksi.
Osuuskunnat voidaan jakaa kuluttajain
osuuskuntiin, joiden tarkoituksena
on edistää jäsentensä taloutta
ja tuottajain osuuskuntiin, joiden
tarkoituksena on edistää jäsentensä ammatti
ja elinkeinoa. Pyrkiessään saamaan toimintansa
mahdollisimman tehokkaaksi ja
yhtenäiseksi osuuskunnat ovat perustaneet
keskus- l. toisen asteen osuuskuntia
jotka harjoittavat tukkuostoa ja -myyntiä
sekä tuotantoa. Eri väestöryhmien
suuskunnat ja keskusosuuskunnat ovat
myös ryhmittyneet o.-liitoiksi, joiden
päätehtävänä on osuustoiminnallisen
aatteenlevitys- ja neuvontatyön
harjoittamien osuuskuntain jäsenistön
keskuudessa.
O. on osoittautunut tavattoman
mukautumiskykyiseksi sopeutuessaan eri maiden
erilaisiin olosuhteisiin ja eri
väestöryhmien tarpeita palvelemaan.
Monipuolisimmin se on epäilemättä
kehittynyt Saksassa, missä sitä m. m.
edustaa kaksi mahtavaa maataloudellista
osuustoimintajärjestöä, joiden piiriin
kuuluu n. 3 milj. maamiestä, kaksi
osuuskauppajärjestöa, jotka edustavat 4,4 milj.
kuluttajaa ja pääasiassa kaupunkien
pikkuporvaristoa edustava Schulze-Delitzschiläinen
järjestö (jäseniä 1,3 milj.).
Tanskan maatalouden kehittymisessä o. on ollut
ratkaiseva. Englannin teollisuustyöväestön
piirissä se on luonut suunnattoman
osuuskauppajärjestön (4,3 milj. jäsentä).
Se on huomattava tekijä ylipäänsä
kaikissa maissa, missä nykyaikainen
vaihdanta- ja luottotalous on vallalla.
Koko maailmassa on 200,000-300,000
osuuskuntaa. Nämä ovat pyrkineet
järjestäytymään kansainvälisestikin; tärkein
tällainen yhteenliittymä on 1896
perustettu pääasiassa kuluttajani
osuustoimintaa edustava Kansainvälinen
Osuustoimintaliitto (kotipaikka Lontoo).
Suomessa on o:aa järjestelmällisesti
sovellettu, senjälkeenkuin
Pellervo-Seura 1899 tätä tarkoitusta varten
perustettiin. V:n 1926 lopussa meillä oli
kaupparekisteriin merkittynä 5,076
paikallista osuuskuntaa, joihin on laskettu
kuuluneen 680,000 jäsentä, ja niillä
10 keskusliikettä. O:n pääryhminä ovat
meillä osuuskaupat, -meijerit ja -kassat,
mutta niiden ohella on o:aa sovellettu
moninaisissa muissa muodoissa
nimenomaan maatalouden alalle. Aatteellisessa
suhteessa tämä työ keskittyy edelleenkin
eräiden erikoisliittojen ohella
Pellervo-Seuraan. Lisämaksusta ks.
Osuuskunta. [Kulemann (saks., 1925),
Gebhard (1925), Pellervon vuosikirjat,
„Yhteiseltä taipaleelta" (1924).]
Osuustoimintalehdistö on meillä
seuraava. Pellervo-Seuran julkaisemia:
„Pellervo" (painos 110,000 kpl.), „Nuorten
Pellervo" ja „Suomen Osuustoimintalehti",
S.O.K:n: „Yhteishyvä" (130,000 kpl.),
„Osuuskauppalehti", „Samarbete" ja
„Handelslaget", Kulutusosuuskuntien
Keskusliiton: „Kuluttajain Lehti"
(110,000 kpl.), „Osuusliike", „Työtoveri" ja
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
