Pieni Tietosanakirja / III. Masku - Sanomalehti / 573-574 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Paalujuntta-Paarmalinnut

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Paalujuntta, junttarana, konejuntta,
kone jolla paaluja lyödään maahan (vrt. Juntta).
Vetojuntassa on kahden pystyreiden välissä
liikkuva junttaluoti l. heijari, jonka
paino on 400-500 kg l. n. 15-25 kg miestä kohden
ja jonka miehet köysistä kohottavat ja pudottavat
paalun päähän. Konejuntassa on tav.
höyrykoneen käyttämä päätön ketju, johon n.
900-1,000 kg painava junttaluoti kytketään ja
josta se määräkorkeudella jälleen irtautuu pudoten
alas paalun päähän. Höyryjuntassa muodostaa
höyrysilinteri junttaluodin, jolloin männänvarsi
kulkee silinterin pohjan läpi ja painaa paalun
päätä vasten. Höyry tulee letkuputkea pitkin
silinterin yläpäähän ja nostaa silinterin ylös,
kunnes sen seinässä olevat reiät nousevat
männän yläpuolelle ja laskevat höyryn ulos
tuloputken samalla sulkeutuessa, jolloin
junttasilinteri putoaa alas ja iskee paalun
päähän. Toisessa järjestelyssä männän varsi
kulkee silinterin kannen läpi ja on kiinni
telineessä. Höyry johdetaan onton männänvarren
kautta männän yläpuolelle, se nostaa silinterin
ylös ja pudottaa sen sitten heti alas.
Junttasilinterin paino on 1,000-3,000, jopa
4,000 kg, iskun korkeus n. 1,000 mm.


Höyryjuntta.
a silinteri,
b ontto
männänvarsi,
d mäntä,
c pistoreikä.

Paalukenkä, peruspaalun rautainen
kärki. vrt. Perustus.

Paalurakennukset, paalujen varaan
veteen, soihin, joskus kuivalle maalle
pystytetyt asuinrakennukset; tav.
sillalla mantereeseen yhdistetyt. Sellaisten
kivikautisia jäännöksiä on tavattu
Keski- ja Etelä-Euroopassa, nyk. on p:ia
luonnonkansoilla eri maanosissa; erikoisesti
malaijilaisilla kansoilla p. ovat yleisiä.
Eräät kansat rakentavat vain varastohuoneensa
paalujen varaan.

Paalukylä Singaporessa.

Paaluvarustus, palisadi, 15-30
cm:n paksuisista, 2-4 m:n pituisista yläpäästään
teroitetuista paaluista tehty varustus.
Tällaisia käytettiin ennen m. m. taisteluissa
huonoilla ampuma-aseilla varustettuja
villikansoja vastaan.

Paaluväli, maanmittauksessa kahden
merkkipaalun välimatka, yl. 200, 300 tai 500 m.

Paanajärvi, luonnonkaunis,
vuonomainen järvi Kuusamon pitäjässä,
Oulankajoessa; pituus 23,5 km, suurin leveys
n. 1,5 km, pinnan korkeus 152 m yli merenp.,
suurin syvyys 128 m (maamme syvin
järvi Laatokkaa lukuunottamatta).

Paanajärvi, kunta Vienan Karjalassa,
Kemin kihlakunnassa, Muurmannin
rautatien länsipuolella.

Paani (puol. pan), aatelisen
tilanomistajan puol. arvonimi; herra.

Paanillinen kauhu ks. Pan.

Paanu, kattopaanu (ks. t.).

Paapitsa, Babbitsin metalli (ks. t.).

Paapuuri (ruots.), aluksen vasen puoli
peräpäästä keulaan päin katsoessa,

Paarapähkinä, parapähkinä, Brasilian
pähkinä (ks. t.).

Paarlahti, luonnonkaunis, 10 km pitkä
lahti Näsijärven itärannikolla Teiskon
pitäjässä.

Paarmalinnut, siepot, kärpässiepot
(Muscicapa), pieniä, litteänokkaisia,
hyönteisiä pyydystäviä varpuslintuja. Suomessa
2 lajia: harmaa p. l. harmaasieppo
(M. grisola), asustaa havu- ja sekametsissä
sekä ihmisasuntojen lähistöillä, on huono laulaja;
mustankirjava p. l. kirjosieppo
(M. atricapilla) lehtimetsissä ja
ihmisasuntojen ympärillä, on hyvä laulaja.
P. rakentavat pesänsä puunkoloihin,
harmaa p. usein rakennusten seinäkoloihin
y. m., mustankirjava p. pesäpönttöihin.
Muuttolintuja.


Mustankirjava
paarmalintu,


Harmaa
paarmalintu.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>