- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / III. Masku - Sanomalehti /
587-588

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Paimentolaiset-Painetti

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)


antiikkisaikainen „Dafnis ja Kloe" kuuluu,
edustavat Boccaccion ,,Ameto" ja Sannazaron
,,Arcadia", Montemayorin ,,Diana" ja d’Urfén
„Astrée". Ruotsink. kirjallisuuden
huomattavin paimenrunoelma on Creutzin
„Atis och Camilla".

Paimentolaiset, nomadit,
harjoittavat karjanhoitoa siirtyen suurine
karjalaumoineen laidunpaikalta toiseen, minkä
vuoksi heidän asumuksensa ovat helposti
siirrettäviä majoja. Paimentolaiselämän
edellytyksenä ovat suuret yhtenäiset
arot. P:ia ovat m. m. Itä-Afrikan
neekeriheimot, kalmukit, kirgiisit, mongolit.
Myös pohjoisia poronhoidolla eläviä
kansoja, esim. samojedeja ja lappalaisia,
sanotaan p:ksi.

Paimentorvi, tuohitorvi, ämyri
tavataan m. m. Suomessa ja Virossa.
Sen sävelalue rajoittuu enimmiten
kvarttiin tahi kvinttiin. P:n soitolla oli alk.
määrätty tarkoitus, esim. merkinantona
vihollisen lähestymisestä y. m. Kaikesta
päättäen on tämä soitinlaji perua
ikivanhoilta ajoilta.

illustration placeholder

Gallén-Kallela: Paimenpoika.


Paimio. 1. Kunta Turun ja Porin
läänissä, Varsinais-Suomen eteläosassa.
228,5 km2, 5,159 as. (1926).
Kansanopisto. Lopin l. Spurilan, Meltolan ja
Viksbergin kartanot. — 2. Rautatieasema
Turun-Salon rataosalla P:n kunnassa,
28 km Turusta.

Paimionjoki alkaa Someronjoen
nimisenä Paimionjärvestä
Somerniemen pitäjästä, saa oikealta
lisäjoekseen Tarvasjoen ja laskee
Paimionlahteen. — Paimionselkä, Paimion
aukko, Peimari,
n. 25 km pitkä
selkä Paraisten saariston itäpuolella.

Painajainen, unessa esiintyvä tuskallinen
tila, jossa hengitys tuntuu estyneeltä,
ikäänkuin raskas paino puristaisi
rintaa. P:n saattavat aiheuttaa vatsa,
ja suolistotaudit, sydänviat, hermostonhäiriöt,
epämukava ruumiinasentokin.

Paine, kahden kappaleen rajalla
ilmenevä voima, joka vaikuttaa kohtisuoraan
kosketuspintaa vastaan ja yhtä suurena
kumpaankin vastakkaiseen suuntaan.
Esim. alustalla lepäävä kappale saa
aikaan p:n kosketuspintaa vastaan
astiaan suljettu neste ja kaasu astian
seinämiä vastaan. Jähmeissä kappaleissa
voima saa aikaan p:n, joka on itse
voiman suuntainen (puristus),
nesteissä ja kaasuissa p:n, joka
vaikuttaa yhtä suurena kaikkiin suuntiin
(hydrostaattinen p., kaasu-p.).
P. mitataan voimayksiköissä pinta-alayksikköä
kohti; sen laillinen mittayksikkö on
pietso (ks. t.); käytännössä ovat
tavallisemmat normaali-ilmakehä
(760 mm elohopeapatsaan p.) ja tekn.
ilmakehä
(1 kg/cm2).

Paineensäätäjä l. paineenalentaja,
reduktsioniventtiili,
venttiililaite,
joka alentaa höyryn tai kaasun paineen määrättyyn
tarkoitukseen sopivaan paineeseen.

Paineilma, ilmanpuristuskoneen säiliöihin
puristama ilma, joka on käyttövoimana erikoisissa
työkoneissa, paineilmakoneissa, l.
pneumaattisissa koneissa.
Ensiksi käytettiin
p:aa porakoneisiin Mont Cenis’n tunnelia
puhkaistaessa 1859. Nyk. käytetään p:aa
niittausvasaroissa, puristimissa, porakoneissa,
nostokoneissa, viljaelevaattoreissa,
hiekanpuhaltimissa, maalauskoneissa, putkiporissa,
sukellustamineissa, torpedoissa, putkipostissa,
jarruissa, eräitten polttomoottorien käyntiinpanoon,
vieläpä normaalikelloissa y. m. — P.-vasarat ovat
venttiilittömiä, jolloin niissä liikkuva
vasaramäntä itse jakaa paineilman vaikuttamaan
toiselle ja toiselle puolen mäntää, tai
venttiilillisiä, joissa tämän toimittaa niinikään
p:n liikkeellepanema venttiili.

illustration placeholder

Venttiilitön paineilmavasara.
e paineilmakanava,
Z silinteri, K mäntä,
v, c ilmatiehyet, w taltta
tai järkäle.

Paineilmarata, ilmapainerata (ks. t.).

Painekäyrä, isobaari (ks. t.).

Painetti, pajunetti, pistin (ks. t.).

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Dec 11 15:15:54 2023 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/pieni/3/0322.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free