Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Paljasjalkaiset-Palkkaus
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Paljasjalkaiset, munkkikunnat, joiden
jäsenet eivät käytä ollenkaan kenkiä tai
pitävät vain sandaaleja.
Paljassiemeniset (Gymnospermæ),
ne siemenkasvit, joiden siemenaineet ovat
paljaina litteän emilehden pinnalla;
vastakohta: koppisiemeniset (ks. t.).
P:ia ovat käpypalmut, ginkgo-puu ja
havupuut. — Nimitystä käytetään myös
Linnén kasvijärjestelmän Didynamia-luokan
Gymnospermia-lahkosta, jossa on
4-lohkoinen lohkohedelmä.
Paljetti (ransk.), pieni pukujen ja
viuhkojen koristeena käytetty
metallilevy, jonka keskellä reikä.
Paljousesineet (lat. res fungibiles),
sellaiset tavarat, joita kuten esim. viljaa,
lautoja, halkoja, suolaa, heiniä j. n. e.
ostetaan, vaihdetaan, myydään j. n. e.
määrätty paljous, ei siis määrättyjä esineitä,
vaan määräpaljous määrätynlaisia esineitä.
Palkansäästö. Kun virka, joka
tuottaa osallisuuden siviiliviraston leski- ja
orpokassaan, erityisiin laitoksiin
kuuluvain henkilöiden leski- ja orpokassaan,
Suomen kouluviraston eläkekassaan tai
Helsingin "Yliopiston eläkekassaan,
perustetaan tai joutuu avoimeksi, suoritetaan
virkaan kuuluvasta peruspalkasta asianomaiselle
eläkekassalle palkansäästö, joka vastaa
kolmen kuukauden peruspalkkaa. Jos virka
täytetään sinä aikana, jolta peruspalkka
on maksettava eläkekassalle, saa viran
haltija valtionvaroista
korvausta menettämistään palkkaeduista.
Korvausta maksetaan, jos virkaan
nimitetyllä on nimityksen tapahtuessa ollut
asianomaisen eläkekassan osallisuuteen
oikeuttava virka, menetettyjä
palkkaetuja vastaava määrä, muussa
tapauksessa puolet siitä (Laki erinäisille
eläkekassoille menevästä palkansäästöstä
7/5 1926; Asetus 7/5 1926).
Palkeala. 1. Kylä Raudussa. — 2.
Kreik.-kat. seurakunta Raudussa ja
osittain sen ympäristöpitäjissä.
Palkeet, mus. Urkujen p. täytetään
ilmalla suurten poikimien avulla, joita
urkujenpolkija tai sähkökone käyttää.
Harmonin p. käyvät pienillä jalkapolkimilla,
jotka soittaja itse saattaa liikkeeseen, tai
käsi vivulla, jonka käyttämiseen tarvitaan
eri henkilö, vrt. Lietsoin.
Palkin salmi on Ceylonin ja
Etu-Intian välillä, n. 100 km leveä.
Palkintolaina, palkinto-obligatsionilaina,
arpalaina. ks. Obligatsioni.
Palkisto, rakennustaiteessa
pystytukien, pylväiden ja pilarien
kannattamat vaakasuorat rakennusosat:
yhden tai useamman kivi- tai puupalkin
muodostama, tukensa levyinen
arkkitraavi, tämän päällinen ja
suunnilleen samankorkuinen friisi sekä
ylinnä edellisten kannattama, ulkonevan
katon osa, kattolista, räystäs.
Palkkapitäjä, prebendapitäjä,
pitäjä, josta saadut tulot käytettiin
piispan, tuomiokapitulin jäsenen,
jumaluusopin professorin tai koulunopettajan
palkkaukseen. P.-järjestelmä lakkautettiin
Suomessa 1865. — Palkkatila,
prebendatila, tila, jonka tulot ja
verot luovutettiin yliopiston ja
oppikoulujen opettajille ja virkamiehille
heidän palkkojensa parantamiseksi.
P.-järjestelmä lakkautettiin Suomessa 1923.
Palkkaus julkisesta virasta tai
toimesta on kansantalouden kannalta
erityinen laji työpalkkaa, eroten
varsinaisesta työ-p:sta siinä, että sen suuruus
ja ehdot eivät, niinkuin varsinaisen
työpalkan, mukaannu vapaan kilpailun ja
hintain vaihtelun mukaan, vaan ovat
ennakolta järjestetyt yleisillä
säännöksillä p:n erikoistarkoitusta varten.
Valtion virka- ja palvelusmiesten p. on
järjestetty 29/12 1923 annetulla lailla sekä
sen täytäntöönpanoasetuksella 31/1 1924.
Sen mukaan perus-p., johon yleensä
luetaan myös luontaisetujen arvo, on
jaettu suoritettavaksi 30 eri
palkkaluokassa. Korkeimmassa l.
I luokassa on vuosipalkka 100,000 mk.,
alimmassa l. XXX:ssä 10,000 mk. Eräistä
viroista ja toimista suoritetaan p:ta
viran tai toimen haltijan kanssa tehdyn
sopimuksen perusteella. Varsinaisen p:n
ohella suoritetaan n. s. perhelisää
X-XXX palkkausluokassa, t. s. kun palkka
on 43,500 tai sitä vähemmän, jos viran
tai toimen haltijalla on useampia kuin
yksi lapsi, joka on hänen elätettävänään
ja 16 v. nuorempi. Perhelisä on 1,200
mk. vuodessa ja maksetaan sitä yhdeltä
lapselta, jos lapsia on kaksi, kahdelta
lapselta, jos lapsia on kolme j. n. e.
— Vielä kuuluu palkkaukseen n. s. ikälisä,
jota myönnetään 5-vuotiskaudelta,
kerrallaan 4 % peruspalkasta ja 3 eri
kertaa, jos viran tai toimen haltija
nauttii peruspalkkaa I-XIV p.-luokassa J.
100,000-30,000 mk., sekä 4-vuotiskaudelta,
kerrallaan 4 % peruspalkasta ja 4 eri
kertaa, jos viran tai toimen haltija
nauttii peruspalkkaa XV-XXX
palkkausluokassa l. 28,500-10,000 mk.
Palkkaetuihin luetaan vielä eläke, armovuosi,
lahjapalkkio ja hautausapu. Eräissä
viroissa ja toimissa peruspalkkaukseen
sisältyy luontaisetuja, kuten vapaa
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
