- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / III. Masku - Sanomalehti /
621-622

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Palokalut-Palomaa

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)


Palokalut. Tärkeimmistä p:istä
mainittakoon: ruiskut: käsivoima-,
höyry-, sähkö-, moottori- ja autoruiskut;
letkut liittimineen, jakoliittimineen
ja säännösteltävine ja suljettavine
suihkuputkineen; erilaiset tikapuut,
kuten haka-, jatko-, veto-, konetikapuut;
pelastusvälineet, kuten pelastusköydet,
hyppäyspurjeet y. m.; raivaustyövälineet,
kuten kirveet, rautakanget, happiliekkileikkaajat,
nostotaljat, murtoraudat; savusuojalaitteet:
savunaamarit ja savukoneet; valaistusvälineet:
sähkölyhdyt, tulisoihdut ja valonheittäjät y. m.
sekä n. s. pikkukalusto: sankoruiskut,
letkusiteet, letkupaikat, muunnosliittimet,
varoitustorvet y. m.

Oman ryhmänsä muodostavat n. s. ensiapu-p:t.
Kodeissa, tehtaissa, lautatarhoissa y. m. on tärkein
ensiapulaite vedellä täytetty palosanko,
vesitynnyri sankoineen tai vedellä täytetty
sankoruisku. Auttotalleissa ja muualla,
missä on öljyjä, on ensiapulaitteena
laatikollinen hienoa, kuivaa hiekkaa ynnä
lapio. Missä on vaaraa, että ihmisen
päällä olevat vaatteet voivat syttyä
tuleen, on ensiapulaitteena sammutushuopa,
johon käärimällä tuli saadaan tukahdutetuksi.
— Myös on olemassa erilaisia kemiallisia kojeita.
— Erikoisryhmänsä muodostaa vielä
metsäpalokalusto, johon kuuluvat lapiot,
kuokat, kirveet, vesisangot, sankoruiskut,
vieläpä kevyet kannettavat paloruiskutkin.
— Itsetoimivista palosammuttislaitteista ks.
Sprinkleri.

Palokatselmus ks. Palojärjestys.

Palokello, hälytyskello, jolla
ilmoitetaan tai joka itsetoimivasti ilmoittaa
tulen olevan irti. Maaseudulla käytetään p:na
kirkon- ja ruokakelloja. Kaupungeissa
käytetään katujen varsille sijoitettuja
sähkömerkinantolaitteita; yleisimmässä
järjestelmässä p:t ovat yhdistetyt
virtapiiriin perättäin (sarjaan); itse p. on
koneisto, joka nappia painamalla saadaan
käyntiin ja lähettää" paloasemalle
morsemerkkien kaltaisia virtasysäyksiä, joiden
nojalla tiedetään, mistä hälytys on
lähtöisin. — Itsetoimivissa piissä tavallisesti
yhdistettynä oleva sähkövirta (lepovirta)
katkeaa helpostisulavan juotosliitoksen
sulaessa kuumuudesta, jolloin
hälytysvirta yhdistyy releen avulla.

Palokki, tehdaskylä Heinävedellä
Palokinkosken varrella.

Palokoukku, palohaka, palokeksi,
tulipalon sammutusväline, jossa
on luja, tav. vetoköyden kiinnittämiseksi
renkaalla varustettu rautakoukku ja siinä
pitkä puuvarsi. P:lla palavat
rakennukset vedetään hajalle.

Palokuja, palosola, vanhan
rakennussäännön mukaan vaadittu
puurakennusten väliin tulipalon varalta
jätetty, liikenteeseen käyttämätön kuja.

Palokunta, järjestetty, harjoitettu,
palokalustolla ja yhteisellä tunnusmerkillä
(tav. virkapuvulla) varustettu
miesjoukko tulensammutusta varten. Sen
mukaan millä perusteilla miehet kuuluvat
p:aan, erotetaan: palkatut, vapaaehtoiset
ja pakko-p:t. Palkatut p:t voivat olla
vakinaisia tai puolivakinaisia.
Vakinainen p. on lomalla "olevia lukuunottamatta
aina palveluksessa ja siis tulipalon sattuessa
heti lähtövalmiina. Puolivakinaiset
palokunnat samoinkuin vapaaehtoiset ja
pakkopalokunnat ovat palveluksessa vain
harjoituksissa ja tulipaloissa. Erikois-p:ia
ovat sotilaispalokunnat, tehdaspalokunnat
y. m. — P:n työyksikkönä tulipalossa on
ryhmä. Isommat p:t ovat jaetut useampiin
taisteluyksikköihin, joukkueisiin. (Myös muita
nimityksiä käytetään.) Muutamissa, p:issä on myös
erikoisosastoja, esim. pionieeriosasto
vaikeampia murto- ja raivaustöitä varten.

Palokärki (Dryocopus martius),
suuri (45-50 cm pitkä) musta tikka, koiraan
päälaki, naaraan niska punainen. Pesä useimmiten
ontossa petäjässä, sen aukko soikea eikä pyöreä
kuten muiden tikkojen. Vahingoittaa joskus
rakennuksia hakkaamalla niihin kolojaan. Yleinen
koko maassamme.

illustration placeholder

Palokärki.

Palolomato (Eunice viridis), Samoa-,
Fidži- y. m. Tyynenmeren saarten koralliriuttojen
koloissa asustava merisukamato; sen takaosa, joka
on täynnä sukusoluja, irtautuu koloihin jäävästä
etuosasta ja uiskentelee valtoimena meressä.
Suunnattomin joukoin uiskentelevia p:ja alkuasukkaat
keräävät ravinnokseen.

illustration placeholder

Palolomato.

Palomaa, Matti Herman (s. 1871),
kemisti, professori Turun Suom. Yliopistossa.
Julk. tutkimuksia orgaanisista eetterimäisistä
yhdistyksistä ja reaktsioninopeudesta.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Dec 11 15:15:54 2023 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/pieni/3/0343.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free