Pieni Tietosanakirja / III. Masku - Sanomalehti / 657-658 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Paradigma-Parakleetta

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

P., joka oli haaveellinen mystikko ja
jonka arvostelukyky monesti osoittautui
varsin heikoksi, on kumminkin aikaansaanut
eräitä arvokkaitakin uudistuksia lääketieteessä,
m. m. haavojen hoidossa ja ottamalla
elohopeahoidon käyttöön kupan hoidossa.

Paradigma (kreik.), muotosarja, sarja
sanan eri taivutusmuotoja; erityisesti
milloin kieliopissa kaikki samaan
sarjaan kuuluvat taivutusmuodot ovat
lueteltuina muiden samanlaatuisten sanojen
taivutuskaavaksi.

Paradioksibentsoli, hydrokinoni (ks. t.).

Paradoksi (kreik.), odottamaton ja
eriskummainen väite, mahdottomalta näyttävä,
mutta usein totuuden sisältävä väite.

Parafeerata, parafoida (ransk.),
merkitä asiakirja nimien alkukirjaimilla.

Parafiini (lat. paraffinum solidum),
vuoriöljystä ja eräiden hiililajien
tervasta saatu valkea vahamainen aine,
erinäisten p.-sarjan jähmeiden
hiilivetyjen seos. Erittäin vastustuskykyisiä
kaikkia kem. reagensseja vastaan.
Sula-misp. 28-65°, om.-p. 0,87-0,95.
— Parafiinit, parafiinisarja, metaanisarja
(ks. t.). — Parafiiniöljy, parafiinisarjan
nestemäisten hiilivetyjen seos, väritön,
tehoton öljy, jota käytetään voitelu- ja
liuotusaineena, vaarattomana ulostuslääkkeenä
(„nujol") sekä salvoihin ja emulsioneihin.
Soveltuu myös mehujen ja hillojen suojelemiseen
homeelta. Om.-p. 0,87-0,91, kiehumap. 360-370°.

Parafraasi (kreik.), selittävä tai
selventävä esitys jostakin tekstistä.
— Mus. Sävellyksen sovittaminen
toisille soittimille lisäämällä siihen
uudesta soitinnuksesta aiheutuvia sävel-
tahi sointuaiheita.

Paragonjärjestelmä (esp.),
vähittäismyynnin tarkkailujärjestelmä.
Siinä käytetään kaksois- (tai kolmois-)
kappalekuittilomakkeita kuponkeineen.
Samaan ostokseen kuuluvissa lapuissa
on sama kontrollinumero.

Paragrafi (kreik.), pykälä (§).

Paragua, Palawan (ks. t.}.

Paraguay [-gva’i], joki
Etelä-Amerikassa, Paranán suurin lisäjoki,
lähteet Keski-Brasiliassa (Matto Grosso).
Pituus n. 2,500 km.

Paraguay [-gva’i], tasavalta
Etelä-Amerikan sisäoisassa, Paraguay-joen
kahden puolen; 253,100 km², 850,000 as.,
enemmistö intiaaneja (guaraneja) ja
sekarotuisia. Pääelinkeinot maanviljelys
(maissia, maniokkia, etelänhedelmiä,
tupakkaa), karjanhoito, metsänhoito.


Vaakuna.

Tärkeimmät vientatavarat: puu, liha, tupakka,
matte, hedelmät, vuodat. Virallinen kieli
espanja. Uskonto room.-kat. Presidentti
valitaan 4 v:ksi. Eduskunta 2-kamarinen.
Pääkaup. Asuncion. — Historia.
S. Caboto tunkeutui P:hin 1526-30, jonka
jälkeen siitä tehtiin esp. siirtomaa.
1600-luvulla jesuiitat muodostivat siitä
kukoistavan ja intiaaneja suojelevan
kommunistisen lähetysvaltion, joka vain nimeksi
oli Espanjan ylivallan alainen. V. 1767
jesuiitat karkoitettiin. P. julistautui 1811
itsenäiseksi. Vv. 1814-40 Rodriguez
Francia hallitsi sitä diktaattorina ja hänen
jälkeensä C. A. Lopez (1844-62). Sota
Brasiliaa, Uruguayta ja Argentiinaa
vastaan 1865-72 aiheutti valtakunnan
pohjoisosan menettämisen Brasilialle. V. 1870
P:sta tuli tasavalta.

Paraguayn tee, matte (ks. t.).

Parahyba [para’iba]. 1. Joki
Koillis-Brasiliassa (P. do Norte), 370 km.
— 2. Joki Kaakkois-Brasiliasisa (P. do Sul),
900 km. — 3. Rannikkovaltio Koillis-Brasiliassa,
siinä samanniminen pääkaup. (50,000 as.), josta
puuvillanvientiä.

Parainen (ruots. Pargas),
kaksikielinen kunta (enemmistön kielenä ruotsi)
Turun ja Porin läänissä, Varsinais-Suomen
sisäsaaristossa; 255 km², 9,794 as.
(1926). Ruots. yhteiskoulu ja kansanopisto.
Kalkkiteoll., Atun höyrysaha. Atun,
Kappelirannan, Kuitian (ks. t.), Mutaisten
y. m. kartanot. Kirkonkylä on nimeltään
Paraisten malmi.

Parainen, Kalkkitehtaan satama.

Paraisten Kalkkivuori o.-y., Paraisissa,
per. 1898, osakepääoma 45 milj. mk. Yhtiö
omistaa: 1) Paraisissa Suomen rikkaimmat
kalkkikiviesiintymät, kaksi rengasuunia,
kummankin tuotanto 40-50 ton. vuorokaudessa,
maamme suurimman sementtitehtaan, jonka
tuotanto n. 800,000 astiaa, sekä
sähkövoimalaitoksen, 2) Helsingissä
muurilaastitehtaan. — Lappeella sillä on
vuokralla Ihalaisten kalkkilouhos, jonka
ääreen rakentanut rengasuunin.
Kuljetusaluksia n. 60, työläisiä n. 1,200.

Paraisten portti (ruots. Pargasport),
salmi Paraisten eteläisessä saaristossa
Sorpon ja Tammon saarten välissä.

Parakki (esp.), kenttämaja,
sotilasmaja, tilapäinen kevyesti
rakennettu sairaala.

Parakleetta (kreik.), asianajaja,
puolustaja, lohduttaja, käytetty Pyhän
Hengen nimityksenä.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>