Pieni Tietosanakirja / III. Masku - Sanomalehti / 701-702 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Peipsenjärvi-Peking

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

pääasiassa siemeniä, mutta myös hyönteisiä.
Nokka paksu, kartiomainen. Suomessa
ovat edustettuina seuraavat suvut:
nokkavarpusen (Coccothraustes),
punatulkun (Pyrrhula),
punavarpusen (Erythrina),
taviokuurnan (Pinicola),
käpylinnun (Loxia),
vihreäpeipon (Chloris),
vihreävarpusen (Carduelis),
peipposen (Fringilla),
varpusen (Passer). —
2. Peipposen suku (Fringilla).
Meillä 2 lajia. Peipponen l. peippo
(F. cælebs) on yleinen Etelä-Suomesta
Lappiin saakka. Uroksen päälaki, niska
ja osaksi hartiatkin siniharmaat, selkä
punaruskea, yläperä vihreä, siivillä 2
valkoista poikkijuovaa; naaras ruskeanharmaa,
alta vaaleanharmaa. Pesä puussa tai isossa
pensaassa, taitavasti laadittu; munia 5-6.
Muuttolintu, saapuu Etelä-Suomeen
maalis-huhtikuussa, urokset aikaisemmin kuin
naaraat; jotkut talvehtivat täällä.
Kirkasääninen laulaja, Härkäpeipponen l.
järripeippo (F. montifringilla),
Pohjoissuomessa ja Lapissa pesivä,
muuttoaikoina kaikkialla maassamme tavattava
lintu. Siipien poikkijuovat, tai ainakin
taempi, kellervät; uroksen rinta
ruosteenkeltainen. Kutsuääni karkea. Kuva ks.
värikuvaliitettä Lintuja, 10.

Peipsenjärvi (vir. Peipsi järv,
saks. Peipus), Viron ja Venäjän rajalla
oleva suuri järvi. Pinta-ala 3,600 km²,
josta 1,628 km² Viron puolella. Pituus
pohjoisesta etelään 149 km. Eteläosan nimenä
Pihkovan järvi. Kannat alavat, paikoitellen
rämeiset. P:een laskee Emäjoki
(ks. t.), P:n lasku joki on Narvajoki.

Peiraieus, Pireus, Kreikan paras
satama, 8 km Ateenasta, sen satamakaup.,
Aiginanlahteen pistävällä niemimaalla. Vilkas
teollisuus, öljyn ja oliivien vientiä. 135,000 as,
— P:n perusti Temistokles 493 e. Kr.
Muinaisaikana se oli muureilla yhdistetty Ateenaan.

Peisistratos (k. 527 e. Kr.), Ateenan
yksinvaltias 560-527. Hänen aikanaan
Ateena eli taloudellista ja sivistyksellistä
kukoistusaikaa, vrt. Hipparkos.

Peitinlasi ks. Objektilasi.

Peitinluut ks. Luusto.

Peittaus. 1. Värjäyksessä ja
kangaspainossa käytetty menetelmä, jossa
kasvikuituja käsitellään n. s. peitta-aineilla
(alunalla, rautavihtrillillä, kromihapolla,
tinasuoloilla, viinihapolla, parkkihapolla,
kaseiinilla), jotta väriaine niihin
pystyisi. P. tapahtuu joko ennen värjäystä
tai jäljestäpäin, vrt. Värjäys. —
2. Nahkateollisuudessa vuotien käsittely
happamilla liuoksilla, karvottaessa niihin
imeytyneen kalkin poistamiseksi. — 3.
Maanv. Kylvösiemenen käsitteleminen
kasvitautienaiheuttajia, erittäinkin noki-
ja ruostesienien itiöitä tuhoavilla aineilla.
P.-aineet ovat joko kuivia pulvereita
(kuiva p.) tai nesteitä (kostea p.).

Peittolanta, kattolanta (ks. t.).

Peittoviljelys, alkuperäinen
viljelystapa, jossa maan kasvipeitettä ei
täydellisesti tuhota muokkaamalla, vaan
peitetään maalla, tav. sarkaojista saadulla.

Peittyminen, tähdenpeitto. ks. Okkultatsioni.

Pekiiniraaka, alimmainen raaka
fregatin perimmäisessä mastossa. Tähän
raakaan kiinnitettyä purjetta sanotaan
pekiinipurjeeksi.

Peking, Kiinan pääkaup., Tšili’n
maakunnassa, 140 km Tientsinistä, 63 km²:n


Keisarinportti.

laajuinen, 1,2 milj. as. Kaksi pääosaa:
neliömäinen Sisä- l. Tataarikaupunki
(Mantšukaupunki) pohjoisessa ja suorakaiteen
muotoinen Ulko- l. Kiinalaiskaupunki
etelässä. Molemmat ovat valtavien muurien
ympäröimät. Sisäkaupungin keskellä on muurien
ympäröimä Keisarinkaupunki ja


Taivaan temppeli.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>