Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Pergolesi-Perillinen
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Pergolesi [-ē’-], Giovanni
Battista (1710-36), it. säveltäjä.
Pääteokset: ooppera „La serva padrona" ja
naisääninen duetto „Stabat mater".
Perhelisä ks. Palkkaus.
Perheneuvosto on muutamien maiden
laeissa säännöstelty perheenjäsenten tai
muiden sukulaisten kokous neuvottelua
varten perhettä koskevissa asioissa. Tämä
laitos on kotoisin roomalaisesta
oikeudesta (consilium propinquorum l.
necessariorum). Meidän oikeutemme ei tunne
p:oa sellaisenaan, mutta eräissä asioissa
on lähimpien sukulaisten mielipidettä kuultava
(Naimiskaari 1:2 ja 3; Holhouslaki 19/8 1898, 47 §).
Perheoikeus on se yksityisoikeuden
osa, joka säännöstelee perhesuhteita.
P. jaetaan tavallisesti avio-oikeuteen,
sukuoikeuteen ja holhousoikeuteen.
Perhesuhde. P:lla tarkoitetaan väliin
perheen jäsenten sukulaisuussuhteita,
väliin taas siviilisäätyä, aviollista tai
aviotonta syntyä, j. n. e., sekä tästä
johtuvia oikeuksia ja velvollisuuksia.
Perho, kunta Vaasan läänissä
Keski-Pohjanmaalla, Perhonjoen yläjuoksun
varsilla, Lestijärvestä etelään; 724 km2,
2,903 as. (1926). Kokkonevan taistelu 1808.
Perhonjoki, Vetelinjoki (ks. t.).
Perhoset (Lepidoptera), hyönteislahko;
4 kalvomaista mikroskooppisen pienten
suomujen peittämää siipeä. Suuosat
imeväiset, alaleuat kuurnanmuotoiset ja
asettuneet vastakkain muodostaen täten
imutorven, joka lepotilassa on kellonvieterin
tavoin kiertynyt. Pääravintona kukkien
mesi. Muodonvaihdos täydellinen.
Matomaisilla toukilla on 3 paria rintajaikoja
ja näiden lisäksi takaruumiissa
„käsnäjalkoja", tav. 5 paria; suuosat
purevaiset. Toukat syövät pääasiallisesti
kasvien lehtiä; useat erittäin vahingollisia
tuholaisia. P:ia arvioidaan olevan n. 200,000
lajia, Suomesta tunnetaan n. 1,500 lajia.
Tav. erotetaan seuraavat pääryhmät:
pikku-p., mittari-p., yö-p. l.
yököt, kehrääjät, kiitäjät, päivä-p.
ks. värikuvaliitettä Perhosia.
Perhydroli, vetyperoksidin vesiliuos,
jota käytetään suun desinfioimiseen.
Peri, pers. kansanuskossa
hyväntahtoisia hengettäriä.
Peri [-ē-], Jacopo (1561-1633),
it. säveltäjä, oopperatyylin (stilo
rappresentativo) varsinainen alkuunpanija.
Pääteokset: ,,Dafne" ja „Euridice".
Periculum in mora (lat.), ,,vaara
viivästymisessä" (Livius).
Peridotiitti, eruptiivinen syväkivilaji,
jossa pääaineksena on oliviini; väri musta
tai vihreähkö.
Périer [-iē’], Casimir (1777-1832),
ransk. vapaamielinen valtiomies. Pääministeri
1831-32. — Périer, Jean Paul Pierre
(1847-1907), oik. Casimir-Périer, Ranskan
pääministerinä 1893-94, presidenttinä 1894-95.
Perifeerinen (kreik.), ulkokehää,
ulkopintaa koskeva, syrjäseikkoihin kuuluva.
Perifeerinen hermosto, pintahermosto.
vrt. Aivohermot, Hermosolut
ja Hermosto.
Periferia (kreik.), (ympyrän)kehä,
Perifraasi (kreik.), mukailu.
Perigeum, Kuun radan Maata lähinnä
oleva piste. vrt. Apogeum.
Périgueux [-gö’], kaup.
Lounais-Ranskassa, Bordeaux’sta koilliseen.
Roomal. amfiteatteri, bysanttilaistyylinen
S. Front-kirkko 1000-luvulta. 34,000 as.
Perihelium (kreik.), aurinkolähimmyys,
se kohta, jossa kiertotähti on lähinnä
Aurinkoa. vrt. Aphelium.
Perikardiitti (kreik.), sydänpussin
tulehdus. — Perikardium, sydänpussi.
Perikles (n. 500-429 e. Kr.), kreik.
valtiomies ja sotapäällikkö, kansanvaltaisen
puolueen johtaja sekä strategina Ateenan vars.
johtaja v:sta 449. P., jonka aika on Ateenan
loistokautta, lujitti Ateenan meriliittoa,
edisti sen kansanvaltaistamista, rakennutti
us. loistorakennuksia, suosi taiteita. Puoliso:
Aspasia (ks. t.).
 |
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
