Pieni Tietosanakirja / III. Masku - Sanomalehti / 725-726 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Perinnöksiosto-Perinnöllisyys

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Perinnöksiosto. Kruununtalon
laillisella asukkaalla on oikeus ostaa talo
perinnöksi. Anomus p:sta on tehtävä
maaherralle ja on anomukseen liitettävä
sijoituskirja sekä säädetyt kuulutusrahat.
Lääninhallituksessa lasketaan sitten talon
hinta ja Valtioneuvosto antaa perinnöksiosto-
l. perintökirjan. Lunastushinta voidaan
suorittaa heti tai 10 v:n kuluessa.

Perinnöllinen rakennusoikeus (saks.
Erbbaurecht), myytävissä oleva ja
perinnöllinen oikeus saada pitää toisen
omistamalla maapalstalla rakennus. P. r. on
käytännössä Saksassa; sitä lähellä on
Englannissa esiintyvä building lease.

Perinnöllisyys, periytyväisyys,
esivanhempien ominaisuuksien siirtyminen
sukusolujen välityksellä jälkeläisiin.
Ominaisuudet semmoisinaan eivät kumminkaan
periydy, vaan n. s. perinnöllisyystekijät.
Näiden todellinen olemus on vielä selvittämätön,
ne ovat vain käsitteitä, joiden avulla
ominaisuuksien periytyväisyyssuhteet ovat
kokeellisesti selitettävissä. Eri tekijät
periytyvät yleensä toisistaan riippumatta, joten
ne risteytettäessä voivat ryhmittyä
monin tavoin. Tällöin ne noudattavat
lakiperäisyyttä, jonka ensinnä keksi
Mendel (ks. t.). Hän risteytti kaksi
samaan lajiin kuuluvaa kasvia (herne),
jotka jonkin määrätyn ominaisuuden
suhteen erosivat toisistaan, esim. niin
että toisella oli punaiset, toisella
valkoiset kukat; jälkipolvi (F₁-polvi)
oli kauttaaltaan punakukkaista. Kun nämä
yksilöt hedelmöitettiin omalla siitepölyllään,
oli seuraava jälkipolvi (F₂-polvi) sekä
puna- että valkokukkaista, edellisiä n. 3
kertaa niin paljon kuin jälkimmäisiä.
Valkokukkaisten kaikki jälkeläiset olivat
valkokukkaisia. Punakukkaisista 1/3 sai
yksinomaan punakukkaisia jälkeläisiä,
2/3 sekä puna- että valkokukkaisia
jälkeläisiä, edellisiä 3 kertaa enemmän kuin
jälkimmäisiä. Kaavamaisesti voi
tämmöisen periytymiskulun esittää näin:



Ilmiö selitetään niin, että F₁-polven
yksilöt perivät toiselta vanhemmaltaan
puna-, toiselta valkokukkaisuuden tekijän
(merkitsemme seuraavassa edellistä
merkillä A, jälk. a). Kun ed. on
vallitseva (dominoiva) ja jälk.
väistyvä l. alistuva (resessiivinen),
pääsee vain edellisen vaikutus näkyviin ja
F₁-polvi on kauttaaltaan
punakukkaista. Sukusolujen muodostuessa
jakautuvat n. s. vähennysjaossa eri
tekijät eri sukusoluihin, ja tällöin on
punakukkaisuuden tekijöitä sisältäviä
sukusoluja yhtä paljon kuin valkokukkaisuuden.
Itsepölyytyksen tapahtuessa voi sitten
A-tekijän sisältävä siitepölyhiukkanen
yhtyä A-tekijän sisältävään
munasoluun, jolloin syntyy punakukkainen
jälkeläinen (AA), tai a-tekijän
sisältävään munasoluun, joilloin syntyy
niinikään punakukkainen, mutta
valkokukkaisuudenkin väistyvän tekijän sisältävä
jälkeläinen (Aa). Samoin voi a-tekijän
sisältävä siitepölyhiukkanen yhtyä
A-tekijän sisältävään munasoluun, jolloin
jälkeläinen on Aa, s. o. punakukkainen,
valkokukkaisuuden tekijän sisältävä, tai
a-tekijän sisältävään munasoluun, jolloin
jälkeläinen on aa, s. o. valkokukkainen.

Kaavamaisesti merkittynä tapahtuu tekijäin
yhtyminen näin (todennäköisyyslaskelma) :



Mutta valko- ja punakukkaisen laadun
risteyttäminen voi antaa myös (jossakin
muussa kasvilajissa, esim. ihmekukassa,
Mirabilis) toisen tuloksen: F₁-polvi
on vaaleanpunainen (intermediäärinen,
kumpikaan ominaisuus ei ole vallitseva toiseen
nähden), F₂-polvesta on 1/4 punaisia,
2/4 vaaleanpunaisia ja 1/4 valkoisia,
F₃-polvessa punaisten jälkeläiset
punaisia, valkoisten valkoisia ja
vaaleanpunaisten jälkeläiset samassa suhteessa
jakautuneita kuin F₂-polven yksilöt.
Punakukkaisuuden ja valkokukkaisuuden
tekijät ovat tällöin tasaväkisiä, AA
merkitsee punakukkaista, Aa vaaleanpunaista
ja aa valkokukkaista yksilöä. Semmoista
yksilöä, joka on molemmilta vanhemmiltaan saanut
samanlaisen perinnöllisyystekijän, sanotaan
homotsygootiksi (AA tai aa),
jos taas yksilö on vanhemmiltaan saanut
erilaiset tekijät, on se heterotsygootti
(Aa). Punakukkainen kasvi voi olla joko
homotsygootti, jolloin se saa pelkästään
punakukkaisia jälkeläisiä, tai heterotsygootti,
jolloin osa sen jälkeläisistä voi olla

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>