Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Perinnönjako-Perintätieto
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
voivat kumminkin ulottaa vaikutuksensa
sukusoluihin ja siten periytyväisyystekijöihinkin
ja näin aiheuttaa periytyviä muutoksia eliöissä.)
Periytyväisyystutkimuksella (genetiikalla)
on varsin suuri käytännöllinen merkitys, koska
sen tuloksille rakentuvat m. m. karjanjalostus
ja kasvinjalostus sekä rotuhygienia. — Nykyajan
periytyväisyystutkijoista ovat tunnetuimpia
tansk. W. Johannsen, ruots.
H. Nilsson-Ehle, engl. W. Bateson,
amer. Th. Morgan, suom. tutkijoista
H. Federley. [Johannsen (1920).]
Perinnönjako. Kun perintö on
jaettava, on perillisten määrättävä sitä
varten päivä, ja tulee heidän itsensä tai
heidän asiamiesterisä tai alaikäisten
puolesta holhoojan kokoontua siihen
paikkaan, missä jako on toimitettava. Jos he
eivät voi ajasta ja paikasta sopia,
määrää ne tuomari, ja jos joku heistä on
niin kaukana, ettei hänelle tai häneltä
voida varmaa tietoa saada, määrää
tuomari jonkun valvomaan poissaolevan
oikeutta. P. on toimitettava rehellisten
ja uskottavain miesten läsnä ollessa, ja
käytäntö on vakiintunut niin, että nämä
uskotut miehet toimittavatkin p:n. Jos
mies tai vaimo on pesänosakkaana, ottaa
hän pesästä ensin etuosansa ja sitten
arvalla naimaosansa, jonka jälkeen
perilliset jakavat perinnön keskenään. Jaossa
on pantava kiinteä ja irtain omaisuus,
käypä tavara ja saatavat samanarvoisiin
osiin ja kukin perillinen saa arvalla
osuutensa. Jos kaikki perilliset ovat
täysivaltaisia ja suostuvat jakamaan
perinnön ilman arpaa, on sellainen
sovintojako yhtä pätevä kuin
arpajako, mutta jos on vajavaltaisia
perillisiä, ei perintöä saa jakaa arpomatta.
Kun maalla oleva kiinteä omaisuus
on pantu samanarvoisiin osiin, niin on
veljellä tai, jos heitä on useampia, heillä
kaikilla valta ensin ottaa omat osansa
ja jakaa ne arvalla, ja sisaret jakavat
arvalla muut osat keskenään. Muittenkin
perillisten tulee jakaa maalla oleva
kiinteä omaisuus siten, että sillä joka
suuremman osan perii, on otto-oikeus
ennen sitä, joka perii vähemmän. Jos on
vain yksi päätalo perittävänä, on veljellä
valta ottaa se osalleen, ja sisar saa
osalleen hajatiloja ynnä päätaloa vastaavan
täytteen. Jos useammille tulee osa
päätaloon tai muuhun maahan, ja sitä ei
käy sopivasti jakaminen, on
suurempiosaisella valta arvion mukaan lunastaa
toisten osuus rahalla tai samanarvoisella
tulolla, kumman lunastuksenottaja tahtoo.
Kaupungissa perittävä omaisuus, sekä
kiinteä että irtain, jaetaan arvalla, eikä
kenelläkään ole otto- eikä lunastusoikeutta.
Jos isä tai äiti on jo ennen
antanut lapsillensa jotakin arvokasta,
siitä toisin määräämättä, on se, mutta
ei siitä saatu tulo, otettava lukuun.
Mitä vanhemmat ovat kuluttaneet lastensa
tarpeelliseen elatukseen, vaatteisiin,
kasvatukseen ja hääpitoihin, sitä ei ole
otettava lukuun, mutta vanhemmat
voivat sen sijaan lisätä jotakin vähemmän
saaneiden lasten osiin. P:sta on
laadittava jakokirja, joka on perillisten
tai heidän asiamiestensä sekä myöskin
jaossa saapuvilla olleiden uskottavain
miesten allekirjoitettava, Jos joku
mielestänsä on saanut huonomman osan ja
tahtoo perinnönjaontasoittamista,
on siitä kanne nostettava maalla
vuoden ja vuorokauden sekä kaupungissa
kolmen kuukauden kuluessa pistä.
Tuomarin on määrättävä kaksi uskottavaa
miestä osia arvostelemaan ja
tasoittamaan, jos niissä on jotakin vajaata,
kuitenkin niin että kukin saa pitää
pääosansa ja ettei uutta jakoa toimiteta
(Perintökaari XII ja XIII luku, edellinen
osaksi muutettuna 27/6 1878 asetuksella).
Perinnönluovutus. Perintöä ei saa
ottaa, ilman että kuolleen velka on
maksettu, samoin ei myöskään testamenttia
ottaa vainajan muusta jäämistöstä kuin
siitä, joka on jäljellä, sittenkuin velka
on maksettu. Jos jälkeen jäänyt puoliso
tai perillinen huomaa, ettei jäämistö
riitä vainajan velkojen maksuun, tulee
heidän luovuttaa vainajan omaisuus
konkurssiin. Tätä nimitetään p:ksi.
Puoliso ja perilliset, jotka tämän
velvollisuutensa laiminlyövät, vastaavat
kukin omasta ja toistensa puolesta
perinnönjättäjän velasta kuten omastaan.
Sama vastuu on puolisolla ja perillisillä,
jos pesä on velkainen ja he puuttuvat
omaisuuteen, ensin sitä kirjoituttamatta,
he kun silloin eivät saa nauttia n. s.
perunkirjoitusetua (Asetus velan
maksusta kuolemantapauksessa sekä
perinnönluovutuksesta ja omaisuuden
päältäpäinottamisesta kuolleen puolison
pesästä 9/11 1868; Perintökaari 9:6).
Perintätieto, traditsioni,
sukupolvesta toiseen suullisena kertomuksena
kulkenut hist. tieto, uskonnollinen oppi,
sukutarina, kansanmuisto. Kat. kirkossa
p. on ne kristityn uskoa ja elämää
koskevat ohjeet, jotka Jeesus ja apostolit
muka ovat antaneet niiden tulematta
apostolien aikana kirjaanpannuiksi, mutta
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
