Pieni Tietosanakirja / III. Masku - Sanomalehti / 747-748 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Perugia-Peruna

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Vaakuna.

n. 150 km leveä kuuma, melkein sateeton
erämaantapainen rannikkoalue, Andien
vuoristoalue ja Amazonin laaksossa oleva
aarniometsäalue. — Väestön enemmistö
intiaaneja ja mestitsejä, sitäpaitsi
valkoihoisia, neekereitä, mulatteja ja kiinalaisia.
Virallisena kielenä espanja. Uskonto room.-kat. 2
yliopistoa (Limassa ja Cuzcossa). — Elinkeinot.
Maanviljelystä (puuvillaa, sokeria, kahvia,
kokapensasta) harjoitetaan keinokastelun varassa
rannikolla; karjanhoito tuottaa vuotia ja
alpakan ja laaman villoja; Vuorityö m. m.
petrolia, kuparia, hopeaa ja vähän
kultaa; guanokerrokset ovat vähäiset.
Teollisuus vähän kehittynyttä, tärkein
on sokeriteoll. P:n taloudellisessa
elämässä on ulkomaisella (pohj.-amer.)
pääomalla suuri vaikutus. Tärkeimmät
vientitavarat: puuvilla, petroli, sokeri,
kupari; tuontitavarat: koneet, elintarpeet,
puuvillatuotteet. Rautateitä n. 3,350 km.
Raha: 1 libra = 10 solia. — Hallitus.
Presidentti valitaan 5 v:ksi. Eduskunta
2-kamarinen. — Pääkaup. Lima.
— Historia. Esp. Pizarron 1532
valloittaessa P:n oli se inka-valtiona
(ks. t.). P. oli sitten tärkeä Espanjan
alusmaa. Itsenäistyi 1821; menetti
sodassa 1879-83 Chilelle suuria alueita.
P:ssa on ollut levottomat olot ja
rajariitaisuuksia naapurivaltioiden kanssa.
Niistä on vielä ratkaisematta kysymys
Tacna-Arica-alueesta, jonka Chile 1883
sai 10 v:ksi, mutta ei ole vieläkään
(huhtik. 1927) luovuttanut takaisin.

Perugia [-u’dža], kaup. Keski-Italiassa,
läh. Tiberiä. Huomattavia kirkko- ja
virastorakennuksia 1200-1400-luvuilta.
Yliopisto, per. keskiajalla. Silkkiteoll.
73,000 as. — P., muin. Perusia, on
perustettu etruskien aikana.

Perugino [-džī’no], Pietro
(1446.1524), oik. Vanucci, it. taidemaalari,
umbrialaisen koulun pääedustaja. Päätyöt:
freskoja Vatikaanin Sixtuksen kappelissa,
Firenzen Maddalena de’ Pazzi-kirkossa ja
Perugian Cambiossa. P:n taiteelle on
ominaista lempeä lyyrillinen tunnelma,
joka tavataan myös hänen oppilaallaan
Rafaelilla. [Knapp (saks., 1907).]

Perugino: Maria Magdalena (osa).

Peruna, P.-kasvi (Solanum
tuberosum) on kotoisin Chilestä, Perusta ja
Ecuadorista. Lehdet päätöpariset.
johteiset; kukat sinipunaiset tai valkeat;
hedelmä vihreä, 2-lokeroinen marja.
Maanalaisten rönsyjen päihin muodostuu
pimeässä tärkkelysrikkaita mukuloita
(perunoita, potaatteja, maaomenia,
maapääryniä). Näiden „silmät" ovat silmuja,
joista kehittyy uusia varsia, jolloin
tärkkelys kuluu näiden ravinnoksi. Paitsi
ihmisten ja eläinten ruoaksi, käytetään
p:aa tärkkelyksen, tärkkelyssokerin ja
-siirapin, viinan y. m. valmistukseen.
P. sisältää 10-25 % tärkkelystä ja n. 2 %
typenpitoisia aineita. — Suomessa oli
1925 p:n kulutus henkilöä kohti 178,9 kg,
sato 723,137,7 ton., tuonti 17,271,6 ton.,
kylvömäärä 110,484,4 ton., p:n kasvussa
67,492 ha l. 3,2 % peltoalasta. — P:aa
kasvatetaan yksinomaan mukuloista, siemenestä
vain jalostustarkoituksessa, kun tahdotaan uusia
laatuja. Laadultaan paras p. saadaan mullansekaisessa
hiekka- ja soramaassa. P. menestyy minkä kasvin
jälkeen tahansa, kunhan maa vain on kuohkea ja
sisältää helppoliukoisia kasvinravintoaineita.
Lannoitus on paras suorittaa jo esikasville, samoin
on edullista antaa kali- ja fosforihappolannoitus
jo edellisenä, syksynä tai aikaisin keväällä.
P. idätetään keväällä hyvissä


Peruna.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>