Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Petoeläimet-Petrefakti
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Petoeläimet (Carnivora),
imettäväislahko, joko yksinomaan lihansyöjiä tai
kaikkiruokaisia. Maa-p:llä (Fissipedia)
on 4-5-varpaiset kynnelliset käpälät;
etuhampaat pienet, kulmahampaat pitkät,
etumaiset poskihampaat sahateräiset,
takimmaiset us. nystermäiset. Joka
leukapielessä 1 sahateräinen poskihammas,
n. s. raateluhammas, muita suurempi.
Mitä suurempi hampaiston sahateräinen
osa, sen yksipuolisempi lihansyöjä
petoeläin on: kissan heimon lajeilla vain
yläleuan leukapielissä 1 surkastunut
nystermähammas, karhuilla taas on joka
leukapielessä 2 suurta nystermähammasta
ja raateluhampaankin takaosa on
nystermäinen. Vyöistukka. Kissojen,
koirien, hyeenain, sivettikissojen,
näätien ja karhujen heimot.
— Vesipetoeläimillä l. hylje-eläimillä
(Pinnipedia) ovat raajat evämäiset,
uimaräpylälliset ja kaikki poskihampaat
samanlaiset. Korvahylkeiden, mursujen
ja hylkeiden heimot.
Petokuoriaiset, hyönteisiä, matoja,
y. m. s. syövät kovakuoriaiset; p:ia ovat
m. m. hietakiitäjät, maakiitäjät ja sukeltajat.
Petolahti (ruots. Petalaks), ruotsink.
kunta Vaasan läänissä, Etelä-Pohjanmaan rannikolla
Vaasasta etelään; 119,4 km2, 2,921 as. (1926).
Petolinnut (Raptatores), lintulahko,
jonka lajeilla on raatelujalka (ks. Linnut)
ja voimakas nokka, jonka yläleuka koukkumaisesti
alaskaartuva. Näiden yhteisten tunnusmerkkien
nojalla on p:hin yhdistetty varsinaiset
p. l. päivä-p. (Accipitres) ja
pöllöt l. yö-p. (Strigidœ).
Edellisillä on tiivis höyhenys ja silmät
sivuille päin suuntautuvat, jälkimmäisillä
tuuhea, pehmeä höyhenys ja silmät eteenpäin
suuntautuvat. Päivä-p:ja ovat haukat,
kalasääkset ja korppikotkat. Monet lajit ovat
ihmiselle hyödyllisiä, ne kun pyydystävät
pikkujyrsijöitä, hyönteisiä, etanoita
y. m. s. — Päivä- ja yö-p:n yhteiset
ominaisuudet johtunevat samankaltaisista
elämäntavoista eikä läheisestä sukulaisuudesta,
joten niiden yhdistäminen samaan lahkoon on
keinotekoinen, eikä sitä uudemmassa systematiikansa
enää noudatetakaan.
Petos on rikos, jonka tekee se, joka
hankkiakseen itselleen tai toiselle
laitonta aineellista etua, saattaa jollekin
tavaran tai rahan tappion siten, että
hän, tuomalla esiin valheellisen
asianlaidan, tai vääristämällä tai salaamalla
todellisen, aikaansaa tai vireillä pitää
erehdyksen: esim. jos hän myy
väärennetyn tavaran oikeasta, sekoitetun
puhtaasta tai virheellisen virheettömästä,
tai myy tai vuokraa saman omaisuuden
kahdelle tai useammalle, tai ottaa
paikollispestin samaksi ajaksi kahdelta tai
useammalta, tai myymisen, lahjan tai
muun välipuheen varjolla kavaltaa
omaisuutta velkojalta, kun ulosotto on tulossa,
tai kaupassa tai muuten väärin mittaa,
punnitsee tai laskee tai muulla tavalla
peijaa toisen (R. L. 36:1).
Petra, rauniokaup. Transjordanissa,
Kuolleenmeren eteläpuolella olevassa
laaksossa. Hellenistisiä loistorakennuksia.
P. on, ollut nabatealaisten pääkaupunki ja
karavaanikaupan keskuksia. Runsaasti
muinaisjäännöksiä.
Petræus [-trē’-], Eskil
(1593-1657), Turun piispa 1652-57, aikaisemmin
Turun kymnaasin lehtori, tuomiorovasti ja
yliopiston ensim. jumaluusopin professori ja
rehtori. Vaikka ruotsalaissyntyinen, P.
oli niin hyvin perehtynyt suomeen, että
toimi raamatunkäännöskomiteassa ja
julk. suomen kieliopin „Linguæ Finnieæ
brevis institutio", joka on ensim. laatujaan.
Petrarca [-a’-], Francesco
(1304-74), it. lyyrikko ja humanisti;
kruunattiin Rooman Capito-liumilla 1341
runoilijakuninkaaksi. — P. on Italian
humanisteista suurimpia ja
renessanssirunouden tärkein tienraivaaja.
Matkoillaan hän keräsi ahkerasti antiikin
käsikirjoituksia ja oli ensimmäisiä kreikan
kielen ja kreik. kulttuurin harrastajia. P:n
latinaksi kirjoittamista teoksista ovat
tärkeimmät suuri hist. runoelma ,,Africa",
,,De contemptu mundi", runot ja kirjeet
(valikoima ruotsin.). Hänen maineensa
perustuu kokonaan it. runoihin, vars.
teokseen ,,Il Canzoniere", jossa laulaa
rakastamansa Lauran ylistystä ja suruaan
tämän kuoleman johdosta. [Söderhjelm.
„Italian renessanssia" (1926); Wulff
(ruots., 1905-07).]
 |
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
