Pieni Tietosanakirja / III. Masku - Sanomalehti / 799-800 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Piikkiö-Piiripäällikkö

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Piikkiö. 1. Kunta Turun ja Porin
läänissä, Varsinais-Suomen rannikolla
läh. Turkua; 90,2 km², 2,531 as. (1926).
Puutarha- ja kasvinviljelyskoeasema
Yltöisissä. Linnunpään, Pukkilan, Raadelman
ja Tuorlan kartanot. — 2. Rautatieasema
Turun-Salon rataosalla, P:n kunnassa,
17 km Turusta.

Piikko l. hurstikangas,
2-niitinen pellavakangas, jonka kuteiksi
on us. käytetty tappuralankaa.

Piilasi, sulatettua piidioksidia, jota
käytetään kem. kuumennusastioiksi
(upokkaiksi, maljoiksi), se kun ei säry
äkkiä jäähdytettäessä. Läpäisee
paremmin ultraviolettisäteitä kuin lasi;
linssien valmistus kuitenkin vaikea, kuplia
kun ei ole helppo poistaa.

Pii-levät (Diatomaceæ l.
Bacillariaceœ), nyk. tav. eri luokkana
pidetty yksisoluisten levien ryhmä. Vihreitä,
keltaisia tai kellanruskeita; muoto hyvin
vaihteleva. Soluketto on kahden
kuorenpuoliskon muodostama, jotka sopivat
toisiinsa kuten kansi rasiaan. Niissä on
piihappoa, mikä tekee ne erittäin kestäviksi;
tavallisesti niiden pinnalla on siro, viiruista
ja pisteistä muodostunut kuvioitus. Lisääntyvät
kahtia jakautumalla siten, että kuoret
loittonevat toisistaan, solunsisällys jakautuu
kahtia ja kumpikin osa muodostaa uuden
pienemmän sisäkuoren, joten toinen uusista
yksilöistä tulee emoyksilöä pienemmäksi.
Uusiutuvien jakojen jälkeen syntyy n. s.
paisumaitiöitä, jotka ovat suurempia kuin
ne solut, joista ne syntyvät ja
tämmöisestä itiöstä kasvaa taas alkuperäisten
yksilöjen kokoisia p:ia. — P:iä on
tuhansia lajeja, hyvin yksilörikas on ryhmä
varsinkin pohjoisissa merissä. Planktonissa
ne ovat usein pääosana ollen siis
tärkeätä pienten vesieläinten ruokaa. —
P:n kuoria on useissa geol. kerrostumissa
liitukaudelta lähtien ja ne muodostavat
piiguurin l. piimään (ks. t.) nimellä
tunnettuja kerroksia. Johtofossiileina monet
p. ovat tärkeitä.


Pii-levä Pinnularia
viridis, A yläpinnalta,
B sivulta.

Piilipuu, salava (ks. t.).

Piilonen, Kalle (1844-1919),
tilan- ja sahanomistaja Laukaasta. Viidesti
edustajana talonpoikaissäädyssä.

Piilotajunta, salatajunta,
alitajunta muodostuu niistä sielun
toiminnoista, joista ihminen ei ole tietoinen.

Piilukko, kiväärin lukko, missä hanaan
kiinnitetty piikivi iskee terästä vastaan,
jolloin syntyvä kipinä sytyttää sytytysreiässä
olevan ruudin. Tuli käytäntöön 1600-luvulla.

Piimaa, piiguuri, kiiseliguuri,
valkoinen tai harmaa jauhemainen
maalaji, muodostunut pii-levien
kasautuneista kuorista. Erittäin paksuina
kerroksina p:ta on Nevadassa ja Kaliforniassa
sekä Lüneburgin nummella, Suomessa
m. m. Kuolajärvellä ja Pohjan pitäjässä.
P:ta käytetään kiilloitusaineena sekä
vesilasin ja dynamiitin valmistukseen.

Piimä, hapon juoksettama maito.
P:ää valmistetaan hapattamalla maitoa
itsekseen tai sekoittamalla siihen
maitohappobakteereja (piimää, juurta).

Piinaviikko, viikko palmusunnuntaista
pääsiäiseen. Sen kuluessa seurakunta
erityisesti viettää Kristuksen kärsimisen
muistoa.

Piip, Ants (s. 1884), vir. poliitikko,
kansainvälisen oikeuden prof. Tartossa,
ollut eräitä kertoja ulkoministerinä ja
lyhyen ajan lähettiläänä Yhdysvalloissa.

Piippola, kunta Oulun läänissä,
Keski-Pohjanmaalla, Iisalmen-Ylivieskan radasta
koilliseen; 455,9 km², 2,130 as. (1926).

Piippuruoho ks. Aristolochia.

Piiri, perimetri. ks. Monikulmio.

Piiriesikunta, suojeluskunnan
piiripäällikön esikunta.

Piiri-insinööri ks. Tie- ja
Vesirakennusten Ylihallitus.

Piirilääkäri, valtion palveluksessa
oleva lääkäri, jonka tehtävänä on
yleisen terveydenhoidon valvonta määrätyssä
piirissä, m. m. taudillisuuden syiden
tutkiminen, kulkutautien vastustaminen ja
puoskaroimisen ehkäiseminen. P:n
virkavelvollisuuksiin kuuluu edelleen
oikeuslääket. tehtävien suorittaminen,
mielenvikaisten hoidon valvominen, apteekkien
ja rokotuksen tarkastaminen, kätilöjen,
rokottajien, kiertävien sairaanhoitajatarten
sekä piirin kunnallisten ja yksityisten
sairaanhoitolaitosten toiminnan valvominen.
Piirilääkäripiirien luku maassamme on nyk. 53.

Piiripäällikkö, kutsunta- tai
suojeluskuntapiirin päällikkö.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>