Pieni Tietosanakirja / III. Masku - Sanomalehti / 821-822 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Pippingsköld-Pirkkala

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

(s. 1864), kielentutkija, pohjoismaisen
filologian prof. Helsingissä v:sta 1908.
Julk. tutkimuksia fonetiikan (m. m. „Zur
Phonetik der finnischen Sprache"), muinaisruotsin
filologian ja äännehistorian alalta.

Pippingsköld [-šöld], Johan
(1792-1832), suom. lakimies. Tutustui Upsalassa
1817-18 ruots. mieskuorolauluun ja perusti
1819 Turkuun ensim. ylioppilaskuoron
(„Sångsällskapet"), joka 1823 sulautui
sekakuoroyhdistykseen. [Andersson (ruots.,
1921).] — Pippingsköld, Josef
Adam Joachim (1825-92), suom. lääkäri ja
tiedemies, lapsenpäästöopin ja lastentautien
prof. 1870-87. Noudatti meillä ensimmäisenä
aseptiikan periaatetta lapsivuodekuumeen
ehkäisemiseksi. Ritariston ja aatelin jäsenenä
valtiopäivillä 1863-91.

Pippuri, eri kasveista saatavia ryytejä.
— 1. Malabarin rannikolta kotoisin olevan, koko
Itä-Intiassa, myös Länsi-Intiassa viljellyn
Piper nigrumin kuivatut marjahedelmät.


Piper nigrum.

Kasvi on köynnöstävä pensas, lehdet puikean
herttamaiset, kukat norkoissa. Raakiloina
poimitut kuorimattomat marjat ovat tavallista
mustaa p:ia, kypsinä kuivatut ja
kuoritut valko-p:ia, P:n kirpeän
maun aiheuttaa muudan alkaloidi,
piperiini. — 2. Betelpippuri (ks. t.).
— 3. Höyste- l. jamaikapippuri
(ryytipippuri) myrttikasvien heimoon
kuuluvan, n. 10 m korkean länsi-int.
Pimenta officinalis-puun puolikypsä,
herneenkokoinen, ruskeahko marja. Viljellään
Jamaikalla.


Espanjanpippuri.

— 4. Espanjanpippuri l. turkinpippuri
(paprika) Etelä-Amerikasta
kotoisin olevan Solanaceæ-heimoon
kuuluvan ruohokasvin Capsicum annuumin
tummanpunainen sormenpaksuinen marjahedelmä;
erittäin kirpeän makuinen. Viljellään varsinkin
Unkarissa. Lähisukuisen cayennepippurin
(C. frutescens) hedelmiä käyteään
tropiikeissa, mutta myös Englanissa, mausteena.

Pippurijuuri, piparjuuri (ks. t.).

Pippurinsyöjät, tukaanit (ks. t.).

Pippurirannikko, Ylä-Guinean ranikkoalue
Liberian tasavallan kohdalla.

Piraatti (lat.), merirosvo; naisten
käsityölaukusta aikoinaan käytetty nimitys.

Pirandello [-e’-], Luigi
(s. 1867), t. kirjailija. Julk. runokokoelmia ja
romaaneja (kuten ,,Il fù Mattia Pascal",
ruotsin.) sekä nykyaikaisaiheisia näytelmiä,
joissa säälimättömällä psykologialla
käsittelee persoonallisuusongelmaa sekä
kysymystä todellisuuden ja kuvitelman
vastakohdasta. Niistä on Suomessa esitetty
m. m. ,,Kuusi henkilöä etsii tekijää" ja
„Henrik IV".


L. Pirandello.

Piranesi [-ē’-], Giambattista
(1720-78), it. arkkitehti ja graafikko.
Kuvannut Rooman antiikkisia muistomerkkejä
poikansa Francescon (1756-1810)
avustamana. Viimemainittu välitti Kustaa III:n
taideostoja; toimitti Ruotsin hallitukselle
Kustaa Mauri Armfeltin salaiset paperit.

Pirarucu, arapaima (ks. t.).

Pirenne [-e’n], Henri (s. 1862),
belg. historioitsija. Pääteos: ,,Histoire de
Belgique" (5 nid., 1899-1920).

Pireus, Peiraieus (ks. t.).

Pirilä, Paavo (s. 1883), lääkäri,
iho- ja sukupuolitautien tutkija;
lukuisia julkaisuja tältä alalta.

Pirita, kesäretkeilypaikka Virossa
Suomenlahden rannalla, 8 km Tallinnasta.
Luostarinrauniot, merikylpylä.

Pirkka, kirjoitustaitoon
harjaantumattomien laskuissa käyttämä
merkkipalikka.

Pirkkala. 1. Etelä-Pirkkala,
kunta Hämeen läänissä, Itä-Satakunnassa,
Pyhäjärven kaakkoispuolella; 78,9 km²,
1,745 as. (1926). — 2. Pohjois-Pirkkala,
kunta Hämeen läänissä, Itä-Satakunnassa,
Pyhäjärven luoteispuolella; 145,5 km²,
11,183 as. (1926). Nokian (ks. t.) tehtaat,
haulitehdas, Santalahden paperitehdas,
Tampereen tapettitehdas, D. Winter & C:o o.-y:n
väritehdas, Näsijärven pahvitehdas, valtion
saha Siurossa y. m. teollisuuslaitoksia.
Kunnan alueella on Pispala y. m. asutukset
jotka ovat oik. Tampereen esikaupunkialuetta.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>