Pieni Tietosanakirja / III. Masku - Sanomalehti / 901-902 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Porttööri-Portugali

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Porttööri (ransk.), kasvienkeräilijän
(läkkipeltinen) kasvisäiliö; myös
ruoankuljetuslaite, jossa eri ruoka-astiat
päällekkäin.

Portugali, tasavalta Pyreneitten
niemimaan länsiosassa; 91,950 km², 6 milj. as.
(Azorit ja Madeira emämaahan luettuina). Kartta
ks. Espanja. Asukkaat, portugalilaiset,


Vaakuna.

espanjalaisten sukulaisia, maurilaispiirteitä on
varsinkin eteläosan väestön ulkomuodossa ja tavoissa;
neekerien rotuominaisuuksia voi havaita köyhemmissä
kansankerroksissa. Uskonto room.-kat., kirkko ja
valtio erossa toisistaan; luostarit lakkautetut.
Kansanopetus nyk. pakollinen, luku- ja
kirjoitustaidottomia yli 4 milj. Yliopistoja 3.
— Pääelinkeino maanviljelys: viljaa,
etelänhedelmiä, viiniä. Karjanhoito


Portugalilainen jokimaisema; edustalla
Lissabonin vesijohtokaan.

(lampaita, sikoja, muuleja, aaseja, vuohia),
kalastus (sardiineja, tonnikaloja), metsänhoito
(m. m. korkkitammea), Vuorityö (kuparinpitoista
rikkikiisua) sekä teollisuus (puuvilla- ja
korkki-) joks. tärkeitä. Kauppa ja
merenkulku suureksi osaksi englantilaisten
käsissä. Tärkeimmät vientitavarat
sardiinit, viinit ja korkki; tuontitavaroista
tärkeimmät vilja, tekstiilitavarat, koneet.

Portugalilaisia maalaisnaisia.

puuvilla. Eautateitä 3,400 km. Raha: 1 escudo =
100 centavoa. — Hallitus. Presidentti
valitaan 4 v:ksi, eduskunta 2-kamarinen.
— Pääkaup. Lissabon. — Siirtomaita:
1) Afrikassa: Kap Verden saaret (3,900 km²,
156,000 as.), Portugalin Guinea (36,625 km²,
0,3 milj. as.), Portugalin Guinean saaret
(944 km², 60,000 as.), Portugalin
Länsi-Afrikka (Angola) (1,256,000 km², 4,2 milj.
as.), Portugalin Itä-Afrikka (1,108,000 km²,
3,₁ milj. as.); 2) Aasiassa: Portugalin Intia
(Goa, Damâo, Diu) (4,250 km², 0,6 milj.
as.), Timorin itäosa (16,250 km², 380,000
as.), Macao (12 km², 75,000 as.).
— Historia. P:n alkuasukkaat olivat samaten
kuin Espanjankin iberejä, joihin sekaantui kelttiläisiä.
Heitä sanottiin lusitaaneiksi — siitä P:n
roomalaisaikainen nimi Lusitania. Vanhin historia
on yhteinen Espanjan (ks. t.) kanssa. Vainona P. on
ollut v:sta 1095, jolloin Kastilian kuningas
Alfonso I antoi P:n kreivikuntana lääniksi
vävylleen Henrik Burgundilaiselle, jonka poika
Alfonso I (k. 1185) vapautui Kastilian alaisuudesta
ja otti 1139 kuninkaan arvon sekä valloitti
maureilta Lissabonin (1147). Jatkuvasti alueita
maureilta valloittaen P. sai lopulliset rajansa
n. 1250. Afrikassa olevan Ceutan valloittaminen
1415 oli alkuna P:n siirtomaavallalle. Prinssi
Henrik Merenkulkijan aloitteesta tehtiin
tutkimusmatkoja pitkin Afrikan länsirannikkoa.
Emanuel Suuren aikana (1495-1521) löydettiin meritie
Intiaan, portugalilaiset perustivat siirtokuntia
paitsi Afrikkaan myös Brasiliaan ja levittivät
valtaansa Etu-Intian mantereelle, Malakan niemimaalle
ja Itä-Intian saaristoon. Lissabonista tuli Aasian
kaupan keskus. V. 1580 kuningassuku sammui, jolloin
Espanjan Filip II perintöoikeuden nojalla valloitti
P:n. Espanjalaisena aikana (1580-1640) P. aleni huonosti
hoidetuksi maakunnaksi ja menetti siirtomaansa. Jälleen
itsenäistyneessä P:ssa lamaannus aluksi jatkui. Pedro II
(hallitsi 1667-1706) koetti kohottaa valtakuntansa
arvoa, mutta sekaantui Espanjan perintösotaan ja P:n
oli suostuttava Methuenin sopimukseen (ks. t.).
Joosef I:n aikana (1750-77) hallitsi Pombal (ks. t.)
valistuneen itsevaltiuden hengessä. Useat Pombalin
uudistuksista peruutti Maria I. V. 1793 P. yhtyi
ensim. liittokunnan sotaan Ranskaa vastaan. Ransk.
armeija piti maan miehitettynä 1807-08. Kuningasperhe
pakeni Brasiliaan; kun Juhana VI palasi sieltä 1821,
julistautui Brasilia itsenäiseksi hallitsijanaan

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>