Pieni Tietosanakirja / III. Masku - Sanomalehti / 917-918 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Potenseerata-Potkukelkka

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

käydessä Etelä-Venäjällä 1787 väitetään
P:n näyttäneen hänelle kukoistavia
kyliä esittäviä kulisseja. Siitä P:n
kulissit l. kylät ovat tulleet
merkitsemään kaunomaalausta, jonka
tarkoituksena on salata todellisuudessa
vallitsevat epäkohdat.

Potenseerata (lat.), lisätä, vahvistaa.

Potenssi (lat.), voima, voiman aste;
siitoskyky. — Matem. Yhtäsuurien tekijäin
tulo, esim. a³ = a • a • a. Yhtäsuurien
tekijäin suuruus, a, on p:n aⁿ
kantaluku; tekijäin lukumäärä n sen
eksponentti. P. aⁿ lausutaan
,,a n:nteen" l. ,,a p:iin n". Toista p:ia
sanotaan neliöksi, kolmatta p:ia
kuutioksi; luvun ensim. p. on luku
itse. P:n määritelmän laajennusten
mukaan merkitsee a⁰ lukua 1, a^-n samaa

	1		m	n
kuin	—	ja a	n	samaa kuin [kvadratrot] am. —
	an

Kymmenen (10:n) potensseista ks.
Kymmenjärjestelmä ja
Kymmenmurtoluku.

Potentaatti (kesk. lat.), vallassaolija,
mahtimies, ruhtinas.

Potentsiaali (uuslat.), mahtotapa,
verbin moodi, joka esittää tekemisen
mahdolliseksi (esim. tietänet asian).
Lönnrot sanoi sitä konsessiiviksi.

Potentsiaali. Sellaisessa
voimakentässä, missä voima on suunnattu
määrättyyn pisteeseen (voimalähteeseen) ja
suuruudeltaan riippuvainen vain
etäisyydestä, riippuu voiman suorittama työ
vain lähtö- ja päätepisteen asemasta eikä
ensinkään kuljetusta tiestä. Sama on
asian laita, jos kenttävoima yhdistyy
useammista tällaisista voimista. Tällaisia
voimakenttiä ovat esim. maan vetovoimakenttä
ja voimakentät magneettikohtiori
sekä sähkövarauksen ympäristössä. Jos
nyt esim. vetovoimakentässä laskemme
jokaiselle pisteelle sen työn, mikä on
suoritettava, jotta massayksikkö (1 g)
tulisi viedyksi tästä pisteestä äärettömän
kauas vetovoimalähteestä (maan
keskipisteestä), ja ajattelemme nämä työarvot
merkityiksi kentän jokaiseen pisteeseen,
niin olemme johtaneet vetovoimakentästä
p.-kentän. Mainittu työarvo,
potentsiaali, on siis aseman
funktsioni p. -kentässä; tämän vuoksi sitä
sanotaan myös p.-funktsioniksi.
Nyt voimme ajatella kaikki ne p. -kentän
pisteet yhdistetyiksi (tasossa viivoilla,
avaruudessa pinnoilla), joissa p:lla on
sama arvo. Täten saamme
ekvipotentsiaalipinnat, nivoopinnat
l, tasapinnat, jotka piirretään siten,
että p.-erotus kahden perättäisen tasapinnan

	erg.
välillä on aina sama (esim. 1	—	).
	g

Jos voimalähde on piste tai pallo, niin
tasapinnat ovat samakeskisiä palloja. Jos
p.-kentässä asetamme 1 cm:n pituuden mihin
asemaan tahansa, niin tämän osalle tuleva
p.-erotus (tasapintain lukumäärä) on
yhtäsuuri kuin 1 g-massaan kohdistuva
vetovoima kyseelliseen suuntaan. Täten
voidaan siis vetovoima laskea p.-kentässä.
Suurimman vetovoiman suunta on kohtisuora
tasapintoja vastaan, sitä sanotaan
kenttävoimakkuudeksi l. p.-gradientiksi.
— Useampien voimalähteiden aikaansaama
yhteinen p. kussakin pisteessä on
yhtäsuuri kuin niiden erikseen
aikaansaamien p:ien algebrallinen summa,
kenttävoimakkuus yhtäsuuri kuin eri
kenttävoimakkuutten geometrinen eli
vektorisumma. Paitsi tässä käsiteltyjä
vetovoiman p:ia, elektrostaattista ja
magneettostaattista p:ia on olemassa
kimmovoimien p., termodynaaminen p.,
elektromagneettinen ja elektrodynaaminen p.
j. n. e. — Sähkövarauksesta johtuvaa
elektrostaattista p:ia (p.-eroa)
sanotaan myös jännitykseksi.

Potentsiaalienergia, jännitysenergia,
se energia, mikä kappaleella on asemansa vuoksi
potentsiaalikentässä.

Potentsiaalinen (lat.), mahdollinen,
mahdollisuutena eli aiheena (mutta ei
vielä toteutettuna) oleva.

Potentsiaalivirtaus, sellainen virtaus,
missä nesteosasen nopeus kussakin pisteessä
voidaan laskea potentsiaali-funktsionista,
samoinkuin potentsiaalikentässä vaikuttava
voima voiman potentsiaalista. Virtauspotentsiaalin
alueella on siis nopeus määrättyyn suuntaan yhtä
suuri kuin potentsiaalierotus tähän suuntaan
mitatulla pituusyksiköllä. — Vastakohta:
pyörrevirtaus.

Potestas (lat.), valta, mahti,
virkavalta, mahdollisuus.

Potidaia, Poteidaia (ks. t.).

Potifar, egypt. hoviherra, jolle Joosef
myytiin ja jonka emäntä koetti viekoitella
häntä aviorikokseen.

Potkukelkka, potkuri, Pohjoismaille
ominainen, vesikelkasta kehittynyt kelkka, jota
käytetään reippailuun ja kulkuneuvona. Lienee
keksitty Norjassa, voitti alaa Suomessa v:sta
1890, sekä etenkin senjälkeenkuin täällä
(vuosisadan vaihteessa) oli keksitty
teräsjalaksinen muunnos, jota on helppo ohjata.
— Nopeusennätyksiä: 5 km — 14 min. 51 sek., 10 km
— 26 min. 30 sek.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>