Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Puhemiehistö-Puhevalta
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
vaihtovirtakello.
— Keskusparistojärjestelmässä (kuva 3)
sähköparistot ja merkinantovirran
generaattorit ovat keskusasemalla,
jolloin p.-kojeen merkinantopiirissä
on kondensaattori (mikä estää
mikrofonivirran — tasavirran —
läpikulun) ja vaihtovirtakello, ja sen
mikrofonipiirissä, minkä kuulotorvi
paikoilleen ripustettuna katkaisee, muuntajan
primaarikäämi ja mikrofoni; muuntajan
sekundaarikäämi ja telefoni muodostavat
oman virtapiirinsä. Merkki
keskusasemalle annetaan nostamalla kuulotorvi
ripustimestaan, jolloin mikrofonin
virtapiiri sulkeutuu. — Keskusasemalla
(kuva 4) on täydellisen p:n ohella
erikoisessa keskuspöydässä kustakin p:sta
tulevaan johtopiiriin yhdistetty
merkinottolaite (sähkömagneetti, joka
virtasysäyksen saatuaan avaa
numeroläpän, keskusparistojärjestelmässä
hehkulamppu, joka syttyy mikrofonivirran
sulkeutuessa) sekä kytkimet, joilla kukin
p. voidaan saattaa yhteyteen joko
keskusaseman tai toisen p:n kanssa; lisäksi on
kukin kytkinpari varustettu sähkömagneetilla,
joka avaa läppänsä lopetusmerkkinä
lähetetyn virtasysäyksen saatuaan.
— Itsevalitsijajärjestelmässä kustakin
p.-kojeesta voidaan erikoisella valitsijalla
lähettää sellainen sarja sähkö
virtasysäyksiä, että tämä keskusaseman
sähkömagneettiryhmiin vaikuttaessaan saa aikaan
yhteyden haluttuun p:een ilman
keskusasemalla tarvittavaa ihmisapua. —
Kaukopuheluissa aiheuttaa häiriöitä,
jotka lopulta voivat kokonaan estää
äänen tajuttavuuden, johtojen
kapasiteetti. Vastavaikutuksen
aikaansaamiseksi liitetään johtoihin
itseinduktsionikäämejä (Pupinin käämit).
Varsinaisina äänen vahvistajina voidaan
käyttää ioniputkia (ks. t.). — Johtoaineen
säästämiseksi ja liikenteen tehostamiseksi
on kaukolinjoilla otettu käytäntöön
multipleks- (simpleks-, dupleks-,
tripleks-) järjestelmä, missä muuntajien
avulla voidaan järjestää useamman puhelun
lähettäminen yhtaikaa samoja johtoja pitkin.
— Varolaitteet. Sekä yksityisiin p:iin
että keskusasemille on asetettava
erikoisia laitteita (sulakkeita y. m.) kojeiden
suojelemiseksi ukkoselta ja satunnaisilta
kosketuksilta risteilevien voimajohtojen
kanssa.
Historia. Aikaisimpia p.-rakenteita
suunnittelivat amer. Page (1837),
ransk. Bourseul (1854) ja saks. Clemens
(1861). Tuntematta heidän töitänsä amer.
Bell antoi patentoida telefonin (1876),
joka muodostui nykyisen p.-tekniikan
perustaksi, yhdistettynä Hughesin 1878
rakentamaan mikrofoniin. Bell käytti
alk. telefonia sekä lähettäjänä että
vastaanottajana; tärylevyn värähtelyt
indukoivat johtoon virran, joka kulki
vastaanottajaan. Ensimmäinen pysyvä p.-linja
rakennettiin 1877; neljässä vuodessa p.
levisi yli koko Yhdysvaltojen, tuli
samoihin aikoihin myös Eurooppaan. Suomessa
rakennettiin ensimmäinen p.-laitos 1882
Helsinkiin. — V:n 1920 lopulla oli
maailmassa n. 21 milj. puhelinta, joista
64 % Yhdysvalloissa ja 25 % Euroopassa.
Suomessa oli 1/1 1927 1,832 p.-keskus-asemaa,
793 p.-yhtymää ja 93,288 puhelinta.
— Langattomasta p:sta ks. Radio.
Puhemiehistö. Eduskunnan puhemies
ja molemmat varapuhemiehet muodostavat
Eduskunnassa p:n (Eduskunnan työjärjestys,
2 §). vrt. Puhemiesneuvosto.
Puhemies. Eduskunnan puheenjohtajasta
käytetään nimitystä p. P:n varamiehiksi
valitaan ensimmäinen vara-p. ja
toinen vara-p. (V. J. 20/7 1906,
23-25, 47, 48 ja 69 §).
Puhemiesneuvosto, Eduskunnan
puhemiehen ja varapuhemiesten sekä
valiokuntain puheenjohtajain muodostama
Eduskunnan toimielin, jonka tehtävänä
on laatia ehdotus ohjesääntömääräyksiksi,
jotka katsotaan tarpeellisiksi
valtiopäivätöiden sekä Eduskunnassa ja
valiokunnissa noudatettavan järjestyksen
määräämiseen, sekä ehdottaa Eduskunnalle
työsuunnitelma täysi-istuntoja ja
valiokuntia varten (V. J. 20/7 1906).
Puhetaito, kyky puheessa niin
sovittaa ajatuksensa, valita sanontatapansa
ja esityskeinonsa y. m., että puhujan
mielipiteet tehokkaasti vaikuttavat
kuulijoihin. Vanhanajan kreikkalaisilla ja
roomalaisilla p. oli kehitetty mitä
täydellisimmäksi (vrt. Retoriikka).
— Uudella-ajalla on ransk. p. lähimmin
liittynyt klassillisiin esikuviin. Ranskan
vallankumous suuresti kohotti poliittista
p:oa. Englannissa parlamentti on
antanut tilaisuutta p:n kehittämiseen ja
kasvattanut oivallisia puhujia. Saks. p:n
alkajia ovat mystikot ja uskonpuhdistajat.
[Laurila, „Puhetaidon opas" (1920),
„Kuuluisia puhujia ja puheita" (1913-14),
,,Suomalainen puhetaito" (1915);
Peltonen (1923); Ford (1923).]
Puhetorvi, megafoni, mikrofoni (ks. n.).
Puhevalta, oikeus esiintyä omasta tai
toisen puolesta oikeudessa, virastossa,
kokouksessa t. m. s. käyttämällä
puheenvuoroja, antamalla lausuntoja j. n. e.
P:aa sanotaan kannevallaksi, jos
sillä tarkoitetaan oikeutta tehdä
oikeudessa vaatimuksia jossakin asiassa.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
