Pieni Tietosanakirja / III. Masku - Sanomalehti / 1037-1038 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Pyhäjärvi-Pyhä Synodi

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Pyhäjärvi (vir. Pühajärv),
kauneudestaan kuulu järvi Virossa Otepään
pitäjässä, Tarton-Valgan radan itäpuolella.

Pyhä keskustelu (it. Santa
conversazione), taidehist., esitys
Neitsyt Mariasta lapsineen pyhimysten
ympäröimänä (ilman erikoista toimintaa).

Pyhäkoski, Oulujoen suurin koski,
Utajärven ja Muhoksen pitäjissä, 20 km
pitkä, putouskorkeus 56,7 m, keskiveden
aikana 197,317 hevosvoimaa. Matkailijain
suosima koskenlaskukoski. P:n omistaa
Suomen valtio, sen rannat ovat rauhoitetut.


Pyhäkoski.

Pyhäkoulu l. sunnuntaikoulu
on engl. alkuperää. Kirjanpainaja
Robert Raikes (1735-1811) perusti
p:ja v:sta 1780 alkaen Gloucesterissa,
myöhemmin muissakin Englannin kaupungeissa.
— Suomessa aloitti p.-toimen 1832
herännäissaarnaaja J. Fr. Bergh.
Toinen p:n merkkimiehistä on A. G.
Borg (ks. t.). Erikoinen p.-yhdistys,
jonka nyk. nimi on Suomen
Evankelis-Luterilainen Pyhäkouluyhdistys,
perustettiin 1888. V. 1926 oli yhdistyksen johdon
alaisia p:ja 8,658, opettajia 18,328 ja
oppilaita 171,934. Melkein alusta alkaen
on yhdistys julkaissut ,,Pyhäkoululehteä"
ja „Lasten Pyhäkoululehteä". Maamme
ruotsinkieliset muodostivat 1926 oman
p.-yhdistyksen (Finlands Svenska
Söndagsskolförbund). [Kilpeläinen, ,,Suomen
pyhäkoulu" (1912); Laasonen, „Pyhäkoulujen
järjestely ja hoito meillä" (1919);
Vilkuna, „Pyhäkoulun ohjekirja" I-III
(1923) ja „Pyhäkoulun käsikirja" (1924).]

Pyhä Liiga, valtiollisia järjestöjä
1500-1600-luvuilla; ne olivat syntyneet paavin
myötävaikutuksella tai oli niillä
uskonnollisia tarkoitusperiä. Esim. Ranskassa
1576 syntynyt Guisen johtama kiihkokat.,
hugenotteja vastaan tähdätty liitto.

Pyhämaa, kunta Turun ja Porin
läänissä, Varsinais-Suomen luoteisosassa,
Pohjanlahden rannalla; 60,6 km², 1,327
as. (1926).

Pyhä Neitsyt, Neitsyt Maria.

Pyhänhengenhuone, keskiajalla
tavallinen nimitys kaupungeissa olleille
vaivais- ja sairashuoneille.

Pyhäniemi, maatila Hollolassa.

Pyhän ruumiin juhlapäivä, 1264
vietettäväksi säädetty Kristuksen ruumiin
ja veren muuttumisopin voittoa ylistävä
kat. juhlapäivä kolminaisuuden
sunnuntaita seuraavana torstaina.

Pyhäntä, kunta Oulun läänissä
Keski-Pohjanmaalla, Oulujärven
lounaispuolella; 765,2 km²,
2,152 as. (1926).

Pyhän Yrjön kanaali, salmi, joka
yhdistää Irlanninmeren eteläpään
Atlanttiin. Kapein kohta 62 km.

Pyhäranta, kunta Turun ja Porin
läänissä, Varsinais-Suomen luoteisosassa,
Pohjanlahden rannalla; 130,8 km², 2,739
as. (1926).

Pyhäristi. 1. Hattulan vanhan kirkon
nimi. — 2. Muolaan pitäjän ent. nimi.

Pyhä Rooman valtakunta, Saksan
valtakunnan virallinen nimi 962-1806.

Pyhäsalmi, rautatieasema
Iisalmen-Ylivieskan radalla, Pyhäjärven
(O. l.) kunnassa, 66 km Iisalmesta.

Pyhäselkä, järvi Vuoksen vesistössä,
Oriveden koillispuolella, 30 km pitkä,
14 km leveä. P:n koillisosaan laskee
Pielisjoki ja pohjoispäähän Höytiäinen,
lounaassa P. on yhteydessä Oriveden
kanssa. Koillisrannalla on Joensuun kaup.

Pyhäselkä, Kiihtelysvaarasta erotettu
kunta Kuopion läänissä, Pohjois-Karjalassa,
Pyhäselän kaakkoispuolella; 251,0 km²,
4,943 as. (1926). Niittylahden kansanopisto
(aiemmin Kiihtelysvaarassa), Pohjois-Karjalan
karjanhoitokoulu.

Pyhä sydän, Jeesuksen ruumiillinen
sydän uskonnollisen palvonnan esineenä.
Sen juhlaa vietetään (v:sta 1856)
Kristuksen ruumiin juhlaa seuraavana
toisena perjantaina.

Pyhä Synodi (oik. Pyhin
Hallitseva Synodi), Pietari Suuren
1721 perustama Venäjän kirkon korkein
hallitusvirasto. Sen valta käsitti koko
kirkollisen elämän, kuten lainlaadinnan
ja -käytön, kirkkokurin, opilliset asiat
y. m. Se oli kaikessa keisarin alainen,
jonka edustajana sitä johti
yliprokuraattori. Lakkautettu 1917.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>