Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Raittiusopetus-Rajahyöty
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
nämä ovat nykyisinkin enemmistönä.
Etelä-Euroopan maissa r. on ruvennut
saamaan jalansijaa vasta viime
vuosikymmeninä. — Uudenaikainen r. tehostaa
asiallisen valistustyön ohella lainsäädännön
tärkeyttä. N. s. kieltolaki on säädetty
Islannissa 1915, Yhdysvalloissa 1919 (astui
voimaan 1920), Suomessa 1917. Norjan osittaisesta
väkijuomakiellosta ks. p. 413. vrt.
Väkijuomalainsäädäntö ja Kieltolaki.
Suomen raittiusjärjestöistä
ovat huomattavimmat Raittiuden Ystävät,
jossa 1925 oli 367 jäsenyhdistystä ja
niissä 24,706 jäsentä, Finlands Svenska
Nykterhetsförbund (per. 1905, 102
yhdistystä, 7,402 jäsentä), Suomen Opettajain
Raittiusliitto (per. 1916), Suomen
Opiskelevan Nuorison Raittiusliitto (per.
1906, 35 yhdistystä, 4,716 jäsentä),
Suomen Työväen Raittiusliitto (per. 1914,
392 yhdistystä, 24,414 jäsentä, Suomen
Sosialidemokraattinen Raittiusliitto (per.
1924, 194 yhdistystä, 6,604 jäsentä) ja
Suomen Rautatieläisten Raittiusliitto
(per. 1902). Kun kieltolain voimaantulon
johdosta katsottiin tarpeelliseksi
ulottaa raittiuspyrkimystä entistä laajempiin
piireihin sekä valveuttaa yleistä
mielipidettä kieltolakia käsittämään,
perustettiin Kieltolakiliitto, jossa on jäseninä
joukko kuntia, eräitä liittoja, sekä yli
500 yhdistystä. Se julkaisee
Kieltolaki-lehteä; muista raittiuslehdistä on
merkittävin Kylväjä (ks. t.). Ulkomaisista
raittiusjärjestöistä on meillä
Goodtemplareilla (ks. t.) 44 suom. ja ruots.
loosia, joissa 1,896 jäsentä. — Suomen uudemman
r:n merkkihenkilöitä ovat K. Werkko,
A. A. Granfelt, Matti Helenius-Seppälä
ja Alli Trygg-Helenius sekä M. Soininen.
[Tigerstedt, „Väkijuomakysymys" (1922);
Voionmaa, „Yhteiskunnallinen alkoholikysymys"
(1925); Hytönen, „Historiallinen
raittiuslukukirja" (1914), „Suomen
kieltolakiliikkeen historia" (1921).]
Raittiusopetus. Aluksi r:ta annettiin
lasten- ja nuorison raittiusyhdistyksissä,
joita ensinnä perustettiin Skotlannissa
ja Englannissa (1830-luvulla). V:sta 1847
alettiin näitä yhdistyksiä nimittää
toivonliitoiksi. Suomessa niitä on perustettu
v:sta 1880 alkaen. Pakollista r:ta
kouluissa ruvettiin ensinnä antamaan
Yhdysvalloissa (v:sta 1882), Suomessa v:sta
1910. Nyk. on meillä määrätty r:ta
annettavaksi kansakouluissa
ylemmän kansakoulun 3:nnella ja 4:nnellä
luokalla sekä jatkokursseissa terveysopin
yhteydessä; oppikouluissa
lyseoiden ja keskikoulujen 5:nnellä (sitäpaitsi
6:nnella luokalla lyhyt yhteiskunnallisen
r:h kurssi voimistelutunneilla) ja
tyttökoulujen 6:nnella luokalla terveysopin
yhteydessä; seminaareissa liittyy
terveysopin opetukseen alkohologian
kurssi; yliopistossa sisältyy
alkohologia voimistelunopettajiksi ja
-opettajattariksi aikovien oppikurssiin. —
V. 1927 päätti Eduskunta kehoittaa
hallitusta ryhtymään toimenpiteisiin r:n
tehostamiseksi kouluissamme erittäin
silmällä pitämällä pätevien
raittiusopettajien valmistamista.
Raivio, Matti (s. 1893), suom.
hiihtäjä, Salpausselän kisojen voittaja 1926.
Raivola. 1. Kreik.-kat. seurakunta
Kivennavan pitäjässä. — 2. Rautatieasema
Viipurin-Rajajoen rataosalla, Kivennavan
kunnassa, 70 km Viipurista.
Raivotauti, vesikauhu (ks. t.).
Raja l. rajah (arab.), sellaisten
Turkin asukasten nimitys, jotka eivät
tunnusta islamia.
Raja-arvo, limes (lyh. lim),
matem., arvo, jota jonkin suureen funktsioni
lähenee, kun suure itse lähenee määrättyä
| n—1 | ||
| arvoa; esim. lim | —— | = 1 merkitsee: |
| n = oo | n |
| n—1 | ||
| lausekkeen | —— | r., n:n kasvaessa ohi |
| n |
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
