Pieni Tietosanakirja / III. Masku - Sanomalehti / 1111-1112 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Rakennussääntö-Rakuuna

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

julkisivu- l. fasadi-, asema- ja
työpiirustukset (erikois-, rakenne- l.
konstruktiopiirustukset ja osa- l.
detaljipiirustukset, 1:50 ja suurempina)
sekä lujuuslaskelmat. R:iin sisältyy
tav. myöskin rakennus-, aine- ja työselitys
ja kustannusarvio. [Rousti, „Rakentajan opas"
(1912); Helin, „Huonerakenteiden
oppikirja" (1915); Suomela, „Käytännöllinen
rakennusopas" (1922); Paalanen,
„Pienasuntojen tyyppipiirustuksia" (1922,
lisävihko 1923); Keinänen, „Puumiehen
rakennusoppi" (1925); Nieminen,
„Maatalousrakennukset" (1924),
„Maalaisrakentaja" (1926).]

Rakennussääntö, rakennusjärjestys (ks. t.).

Rakennustaide l. arkkitehtuuri,
kuvaamataiteitten haara, jolla tarkoitetaan
käytännöllisyyden vaatimuksia ja
kauneuden yleisiä lakeja noudattavaa
rakennustöiden (asuinrakennusten,
palatsien, kirkkojen y. m.) suunnittelemista
ja suorittamista, ks. erikoisartikkeleita
eri maiden taiteesta sekä taidetyyleistä.
[Hahr (ruots., 1926-).]

Rakennustaito, Suomen Rakennusmestariliiton
äänenkannattaja, per. 1905.

Rakennusvelvollisuus, kruununtilan
tai virkatalon rakennusten ja viljelysten
kunnossapitovelvollisuus; kaupungeissa
tontinomistajan velvollisuus rakentaa
tontilleen; seurakunnissa seurakuntalaisten
velvollisuus kirkon ja pappilan kunnossapitoon.

Rakennusvero, tuottovero, jota
rakennuksen omistaja tai vakinainen haltija
on velvollinen rakennuksen tuotosta
suorittamaan. R:n päämuodot ovat: ovi-
ja ikkunavero, huoneluokkavero,
vuokrantuottovero ja rakennuksenarvovero.
Suomessa ei ole nyk. voimassa r:oa.

Rakennusylihallitus ks. Yleisten
Rakennusten Ylihallitus.

Raketti (it.). 1. Lieriömäinen,
ilotulitukseen ja merkinantoon käytetty,
räjähdysaineella ladattu kotelo. — 2.
Verkkopallopelin maila.

Rakitis (kreik.), riisitauti.

Rakki (ruots.), ne laitteet, joilla
raakapuu keskikohdaltaan kiinnitetään
paikoilleen joko mastoon tai tankoon.

Rakko, virtsarakko (ks. t.).

Rakkojalkaiset (Physopoda l.
Thripidæ), korennoisiin kuuluvia, 1-2 mm
pitkiä, 4-siipisiä hyönteisiä, joilla
tarttumaeliminä toimivat rakot viimeisten
jalkanivelten päissä. Elävät m. m.
viljelyskasveissa tuholaisina, monet lajit
synnyttävät valkotähkiä heinissä ja
viljalajeissa.

Rakkokatarri ks. Virtsarakko.
— Rakkokivet ks. Virtsakivet.
— Rakkokouristus ks. Virtsarakko.

Rakkolanjoki, maatila Vahvialassa.
Tilalla on R:n kaakelitehdas, per. 1877.

Rakkolevä, merihaura (Fucus
vesiculosus), Suomenkin merenrannikolla
yleinen ruskolevä, sekovarsi liuskoittunut,
haarat 2-3 cm leveät, parittaisten ilmarakkojen
kannattamat; muna- ja siittiöpesäkkeet ovat
eri yksilöissä, haarojen turvonneissa
päissä. Käytetään paikoitellen peltojen
lannoitukseen.


Rakkolevä.

Rakkomato ks. Heisimadot.

Rakkosuiset (Physostomi),
luukalaryhmä, jolla uimarakko on kapean
ilmatiehyen välityksellä yhteydessä nielun
kanssa. Vatsaevät rintaevien takana.
R:ia ovat m. m. särki- ja lohikalat, silli,
hauki, ankerias.

Rakkotulehdus ks. Virtsarakko.

Rákóczy [rākōtsi], Ferenc
(1676-1735), unk. vapaudensankari. Johti 1703
Unkarin kapinaa ja valittiin Siebenbürgenin
ruhtinaaksi, mutta kärsi tappion 1708 ja pakeni.
Hänestä on saanut nimensä n. s. R:n marssi.
— Rákóczy, György I (1591-1648),
Siebenbürgenin ruhtinas v:sta 1630. R. teki
kolmikymmenvuotisessa sodassa (1643) liiton
Ruotsin ja Ranskan kanssa Itävaltaa
vastaan; solmi rauhan 1645.
— Rákóczy, György II (1621-60),
Siebenbürgenin ruhtinas v:sta 1648, ed. poika.
Teki liiton Kaarle X Kustaan kanssa toivoen
pääsevänsä Puolan kuninkaaksi.

Rakoluomi ks. Avosilmä.

Rákosi [rākoši], Jenö (s. 1842),
unk. sanomalehtimies ja näytelmäkirjailija.
— Rákosi, Viktor (1860-1923),
unk. kirjailija ja sanomalehtimies, J. R:n
veli. Teoksia suomen.: novellikokoelma
„Lahonneita puuristejä", romaani „Talvinen tarina".

Rakovskij [-ko’-], Hristo
(s. 1879), romaanialaissyntyinen ven. kommunisti.
Venäjän lähettiläänä Lontoossa v:sta
1923 ja Pariisissa v:sta 1926.

Rakoäänne, spirantti (ks. t.).

Rakuuna (ransk.), kevytaseinen
ratsumies. Nimitys johtuu siitä, että miehistö
oli varustettu pyssyillä, joiden perä oli
louhikäärmeen (ransk. dragon) pään
muotoinen; tuli käytäntöön Ranskan
hugenottisotien aikana. Alk. r:t tavallisesti

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>