Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Ranskan vallakuumos 1789-99 - Ransuuni - Ransuuni-Rantamatala
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Itävaltaa ja Preussia vastaan (1792).
Epäillen kuninkaan olevan salaisessa
yhteydessä vihollisten kanssa
kansanjoukko hyökkäsi Tuileries-linnaan;
kuningas pakeni kansalliskokouksen
turviin, joka toistaiseksi hänet erotti ja
sulki Temple-torniin. Jakobiinit (ks. t.)
panivat vähän sen jälkeen toimeen
inhoittavia murhia (syyskuunmurhat).
Syysk. 1792 kokoontui kansalliskonventti
päättämään kuninkuuden kohtalosta. Siinä
Jakobiinit saivat ohjakset
käsiinsä. Tasavalta julistettiin heti.
Kuningas tuomittiin kuolemaan ja
mestattiin. Valta keskitettiin
„yhteishyvänvaliokunnalle" (Robespierre, Danton,
Carnot y. m.). Vallankumouksen viholliset
kukistettiin armotta („hirmuvallan aika"
1793-94). Vallankumoustribunaalien
tuomioiden perusteella useita girondisteja
mestattiin, samoin kuningatar Marie
Antoinette ja tuhansittain muita (vrt.
Giljotiini). Maaseudulla puhjenneet
kapinat (Lyonin, Toulonin, Vendéen ja
Bretagnen) tukahdutettiin verisesti. Uusi
ajanlasku säädettiin; kristinusko kiellettiin
ja sijaan pantiin järjenpalvelus.
Robespierre mestautti kilpailijansa Héberfin
ja Dantonin ja vallitsi nyt diktaattorina,
kunnes itse mestattiin (1794). Maltillisempi
suunta pääsi tämän jälkeen määräämään.
V. 1792 alkanut sota oli vähitellen
menestynyt. V. 1793 Englanti, Itävalta,
Preussi, Sardinia, Espanja ja
Alankomaat y. m. vallat muodostivat n. s.
ensimmäisen liittokunnan Ranskaa vastaan,
mutta ranskalaiset pitivät puoliaan,
valloittivatpa Reinin länsipuolella olevat
vihollistensa alueet, m. m. Belgian ja
Hollannin, josta tehtiin Batavian
tasavalta. Preussi ja Espanja solmivat
Ranskan kanssa rauhan 1795. Sam. v.
säädettiin uusi hallitusmuoto. Hallituksen
johtoon tuli 5-miehinen direktorio; eduskunta
oli kaksikamarinen (vanhojen ja
viidensadan neuvosto). Napoleon Bonaparte
pakotti Itävallan Campo Formion rauhaan
1797; Ranska sai pitää Belgian, ja
Lombardiasta y. m:sta tehtiin Cisalpiininen
tasavalta. Genovasta tuli Ligurian
tasavalta ja myöhemmin Kirkkovaltiosta
Rooman ja Sveitsistä Helvetian tasavalta.
Kaikki nämä uudet valtiot olivat riippuvaisia
Ranskasta. Napoleon teki 1798 retken
Egyptiin. Sam. v. Venäjä, Englanti,
Itävalta, Italian ruhtinaat ja Turkki
muodostivat toisen liittokunnan Ranskaa
vastaan. Sodassa ranskalaiset kärsivät
tappioita, mutta kun Napoleon Bonaparte
palasi Egyptistä ja anasti 1799 vallan
(brumairen kaappaus), muuttui sotilaallinen
asema. Ranskasta tuli nyt kolmen
konsulin johtama tasavalta, ensim.
konsulina Bonaparte, joka hallitsijana
vakaannutti R. v:n tärkeimmät saavutukset:
yhdenvertaisuuden, uskonnon- ja
elinkeinovapauden aatteet. [Liisberg (1906);
Fridericia (1921); Lenôtre, „Suuren
vallankumouksen henkilöitä" (1919),
„Dantonin koti" (1925).]
Ransuuni (ruots.), päivän annos.
Ranta, Sulho (s. 1901), säveltäjä,
fil. maist. Säveltänyt kamarimusiikkiteoksia,
lauluja y. m. edustaen huomattavalla
omintakeisuudella uusinta tonaalisuudesta
irroittuvaa säveltyyliä.
Rantaharakka, meriharakka
(Hæmatopus ostralegus), kurmitsain
heimoon kuuluva 42-46 cm pitkä kahlaaja,
selkäpuolelta musta, alta valkoinen, nokka ja
koivet punaiset. Asustaa merenrannikkojemme
kivikkorannoilla, pesii hietikolle kivien
väliin; munia 3-4, ruskeanharmaat, tummatäpläiset.
 |
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
