Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Ratsusäteri-Rauha
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
suorittavat muodostivat 1500-luvulla
aatelislipallisen, 1700-luvun keskipalkoilla r.
muuttui r.- l. ratsuvarustussuostunnaksi,
joka lakkautettiin Suomessa 1808. vrt.
Ratsutila.
Ratsusäteri, Kaarle XI:n reduktsioriissa
kruunulle peruutettu säteritila,
joka sittemmin kruununtilana annettiin ent.
omistajalle hallittavaksi velvollisuudella
suorittaa siltä ratsupalvelusta samoin
kuin ratsutilalta haltijan saadessa
vastikkeeksi vapauden kruunulle menevistä
veroista. Nyk. ovat r:t samassa asemassa
kuin tavalliset kruununtalot.
Ratsutila l. rustholli, tila, jonka
omistajan tai haltijan tuli ruotujakolaitoksen
aikana vastata rakuunan ylläpito- l.
ratsuvarustusvelvollisuudesta, saaden
vastikkeena nauttia hyväkseen talon
varsinaisen maaveron ja useissa
tapauksissa, kun ratsuvarustus katsottiin talon
veroa raskaammaksi, jonkin muunkin
talon, n. s. augmenttitalon, maaveron.
V. 1810 r:t vapautettiin ratsuvelvollisuudestaan
kruunulle maksettavaa vakanssi- ja
passevolanssimaksua vastaan. V. 1886,
kun ratsuvarustusvelvollisuus kokonaan
lakkautettiin, r:t vapautettiin
vakanssi- ja passevolanssimaksuista,
mutta r:in omat verot rajoitettuun määrään
peruutettiin kruunulle. Jos tila oli
kruununluontoinen, sanottiin sitä
kruununratsutilaksi. Nykyisin on
kruununratsutiloista voimassa asetus 6/6 1883.
Ratsuväki on jalkaväen ja tykistön
rinnalla ollut kolmas pääaselaji.
Nyttemmin r. on menettänyt paljon
merkitystään ilmailuvoimien, polkupyörä- ja
hiihtojoukkojen, tankki- ja
panssariauttojoukkojen takia. Kuitenkin r:lle
vielä jää tehtäviä, joita muut joukot eivät voi
täyttää. R. tuli Euroopassa käytäntöön
jo persialaissodissa. Aleksanteri Suuren
tessalialaisella r:lla saavuttama menestys
oli jo huomattava. Keskiajalla
rautapukuiset ratsumiehet olivat armeijan
tärkein osa. Vasta 30-vuotisen sodan jälkeen
tuli jalkaväki pääaselajiksi, joskin Fredrik
Suuren ja Napoleonin aikoina ratsuväki
taas sai varsin suuren merkityksen.
Maailmansota muodostui suurelta osalta
asemasodaksi, mikä vähensi r:n merkitystä.
— R. jakautuu divisioonaratsuväkeen,
joka palvelee jalkaväkeä ja
armeijan-r:een, joka suorittaa tiedustelun
suurpiirtein, takaa-ajon j. n. e. Nyk.
ratsuväen aseistus muuttuu tehoisammaksi
konekiväärien ja kevyen tykistön avulla,
ja siihen usein liitetään pyöräilijöitä,
panssariauttoja, hiihtäjiä ja lentokoneita.
Suomessa on r:eä kaksi rykmenttiä
(Uudenmaan Rakuunarykmentti ja Hämeen
Ratsurykmentti), jotka muodostavat prikaatin.
Kumpaankin kuuluu 4 ratsastavaa ja 1
konekiväärieskadroona. Kuvia ks. Suomen
puolustuslaitos.
Ratti (saks.-ruots.), ohjauspyörä.
Ratula l. Rattula, maatila Artjärvellä.
Ratzel [ratsəl], Friedrich
(1844-1904), saks. maantieteilijä, prof.
Münchenissä ja Leipzigissä. Antropogeografian
perustajia. Julk. m. m. „Anthropogeographie"
(1882-91) ja „Völkerkunde" (1886-88).
Rau, Karl Heinrich (1792-1870),
saks. taloustieteilijä, kuului vanhempana
vapaamieliseen koulukuntaan. Teoksia:
,,Lehrbuch der politischen Oekonomie" (1826-37).
Rauanheimo, Akseli (s. 1871), alk.
Järnefelt, Suomen pääkonsuli
Kanadassa v:sta 1925. Toiminut
sanomalehtimiehenä Suomessa ja Yhdysvalloissa.
Julk. „Suomalaiset Amerikassa",
„Meikäläisiä merten takana" ja romaanin
„Uuteen maailmaan".
Rauch [rauh], Christian
(1777-1857), saks. uusklassillinen kuvanveistäjä.
Töitä: kuningatar Louisen hautakuva,
Fredrik Suuren ratsastajapatsas Berliinissä
y. m. muistopatsaita. R. oli kauan Saksan
johtava kuvanveistäjä. [Machowsky (saks., 1916).]
Raud, Kristjan (s. 1868), vir.
taidemaalari ja piirtäjä. Toiminut
innokkaasti kansantaide-esineitten
keräämiseksi.
Raudanjoki, Kemijoen lisäjoki oikealta,
laskee Kemijokeen n. 15 km Rovaniemen itäpuolella.
Raudankanto, keskiajalla käytetty
n. s. jumalantuomio (ks. t.), jossa syytetyn
tuli kantaa kädessään hehkuvaa rautaa.
Raudaskylä, kylä Ylivieskassa.
Kansanopisto, yhteiskoulu. Pysäkki
Iisalmen-Ylivieskan radalla.
Rauha-sanaa käytetään myöskin
merkitsemään rauhanpäätöstä, r:n-sopimusta,
s. o. sitä juhlallista välipuhetta, jolla
kaksi tai useammat valtiot julistavat keskenään
käymänsä sodan lopetetuksi. Ennen lopullista
r:aa tehdään tavallisesti aselepo l. väli-r.
Elleivät neuvottelut heti vie lopulliseen
r:n-sopimukseen, tehdään valmistava
r:n-sopimus (preliminääri-r., r:n
preliminäärit). — Kun liittokuntasodassa
joku liittolaisista tekee r:n aikaisemmin
kuin muut, on tällainen r. erikois- l.
separaatti-r. R:n-neuvottelu jen
tuloksena on r.-kirja.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
