Pieni Tietosanakirja / III. Masku - Sanomalehti / 1165-1166 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Rautahiilioksidi

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Vähitellen vanhat harkkouunit hävisivät
masuunien tieltä, viimeinen 1898.
Suomen ensim. masuuni rakennettiin 1616
Mustioon. Se käytti Ojamon (ks. t.)
kaivoksesta louhittua vuorimalmia.
Vanhimpia masuuneja ovat vielä Fiskarin (per.
1649) ja Taalintehtaan (1686), jotka
käyttivät ruots. vuorimalmia. Yhteensä niitä
oli 1600-luvun lopussa 20, useimmat
Lounais-Suomessa. Ainoa vanha masuuni,
jossa järvimalmia käytettiin sulatukseen,
oli Juankoski Nilsiässä (sai oikeudet
1746). 1800-luvulla perustettiin uusia
masuuneja, jotka sulattivat järvimalmia.
Raakaraudan valmistuksen aleneminen on
johtunut pääasiassa malmien puutteesta
tai epäedullisesta laadusta; maamme
järvimalmivarastot ovat yleensä
runsaasti fosforinpitoisia, ja nekin ovat
huomattavasti vähenneet; r:een kelpaavat
vuorimalmilöydöt ovat harvinaisia
(Välimäki, Pitkäranta). — Ensim.
putlausuuni rakennettiin 1830-luvulla
Karkkilan (Högforsin) tehtaalle. Suomen
ensim. martinuuni rakennettiin 1880
Taalintehtaalle. Nyk. takkiraudan valmistus
Suomessa tapahtuu etupäässä sähköuuneissa,
joita on Vuoksenniskalla ja
Hämekoskella. Martin- ja valssilaitostuotantoa
harjoitetaan Värtsilässä, Taalintehtaalla,
Fiskarissa ja Inhassa. Rautatehtaitten
koko valmistusarvo oli 1925 87 milj. mk.
ja työntekijöiden lukumäärä 1,700, johon
summaan on laskettu vain metallialan
työväki. Laskien yhteen kaikki metallien
valmistus- ja jalostuslaitokset saadaan
työpaikkojen luvuksi 1925 176,
työntekijöiden 4,461 ja valmistusarvoksi 355,5
milj. mk. vrt. Koneteollisuus.

Valtion rautateiden normaaliprofiileja. a hiekkamaa-, b savimaa-, c kallioleikkaus, d pengertäyte.

Rautatie, teräsraiteella varustettu ja
sen mukaisesti pohjustettu tie, jolla
vaunut kulkevat konevoimalla, ja joka
yleensä välittää säännöllistä tavara- ja
henkilöliikennettä. R.-käsitteen
ulkopuolelle jäävät tav. raitiotiet.
R:t ovat joko valtion tai yksityisten
omistamia. Asemansa ja suhteensa puolesta
muihin ratoihin r:t ovat pää- l. emäratoja,
yhdistys- l. poikkiratoja, rinnakkaisratoja,
sivuratoja ja pistoratoja, maaston
mukaan tasanko-, mäkimaa-, vuoristo- ja
vuoriratoja; rakenteen mukaan erotetaan
tartunta- l. adhesioniradat ja
hammasradat (ks. t.). Suurkaupunkien alueella
kulkevat paikallisradat rakennetaan usein
joko tunneleihin (maanalainen r.) tai
maan pintaa ylemmäksi (ilmarata, köysirata).
R.-linjain suunnan määräämiseksi
toimitetaan taloudellinen ja tekn. (joko
silmämääräinen tai koneellinen)
tutkimus. Sen jälkeen seuraa linjan
avaaminen ja raivaaminen, ojittaminen ja
kuivaaminen, tasaus-, pengerrys- l. maatyöt
(vrt. Maarakennus), sorastus,
kiskotus, taide- l. taitotyöt (siltojen,
rumpujen, tukimuurien y. m. rakennus) ja
lopuksi huonerakennustyöt (asemat,
veturitallit, vesitornit, ratavartijatuvat
y. m.). R:n alusrakennukseen luetaan
itse tienrunko (sen penkereet l. täytteet
ja leikkaukset l. syvennykset),
päällysrakennukseen kiskot, pölkyt ja
päällyssora. Radan poikkileikkausmuodot
(normaaliprofiilit) riippuvat radan
kiskotuksesta. Kuvat a, b, c, d esittävät valtion
r:iden 30 kg:n kiskoille hyväksytyt
normaaliprofiilit. Radan kaarteet l. käyrät
ovat ympyrän kaaria, jotka vähemmän
kaarevilla tasoituskäyrillä yhtyvät

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>