Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Ribalta-Richepin
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Ribalta [-a’-], Francisco de
(n. 1550-1628), esp. taidemaalari. Maalannut
valohämyisiä uskonnollisia kuvia.
Ribbing, Per (1670-1719), ruots.
poliitikko. R. oli kuninkaan itsevallan
vastustajia, johti oikeudenkäyntiä Görtziä
vastaan ja v:n 1719 hallitusmuodon valmistamista.
— Ribbing, Sigurd (1816-99),
ruots. filosofi, prof. Upsalassa 1850-85.
Kannatti Boströmiä.
Ribe [rībe], kaup. Tanskassa
samannimisen joen varrella, 6 km
Pohjanmerestä. Tuomiokirkko 1100-luvulta.
Piispanistuin. R. on Tanskan vanhin kaup.
6,000 as.
Ribera [-e’-], Jusepe de (1588-1656),
lisänimeltä Lo Spagnoletto (pikku
espanjalainen), esp.-it. taidemaalari.
Maalannut verisiä kauhukohtauksia ja
uskonnollista hurmausta. Töitä: „Ristiltä otto",
„Bartolomeus nyljetään elävänä" y. m.
ks. kuvaliitettä Espanjan taidetta.
Ribot [ribō’], Alexandre
(1842-1923), ransk. poliitikko. Pääministerinä
1892-93, 1895, kesäk. 1914, 1917, rahaministerinä
1914-17. — Ribot, Théodule
(1839-1916), ransk. sielutieteilijä, tutkinut
m. m. muistin ja tahdon sairauksia. Teoksia:
„Les maladies de la mémoire", „Les maladies de
la volonté", „Les maladies de la personnalité".
Ricard [-kā’r], Olfert
(s. 1872), tansk. saarnamies, kirkkoherrana
Kööpenhaminassa, innokas krist. nuorisotyöntekijä.
Teoksia suomen.: „Kristus ja hänen miehiään",
„Nuoruus", „Jeesuksen Kristuksen elämä", „Meidän
puolestamme", „Apostolikirkon henki" y. m.
Ricardo [-kā’dou], David
(1772-1823), engl. taloustieteilijä, vapaamielisen
koulukunnan huomattavimpia edustajia;
selvitteli varsinkin taloustieteellisiä
peruskäsitteitä: arvo, hinta, korko, työpalkka,
liikevoitto, maakorko; vaikuttanut
tuntuvasti jälkeisensä ajan taloustieteelliseen,
myös sosialistiseen, ajatteluun. Marx on
omaan suuntaansa kehitellyt R:n arvo-oppia
ja Lassalle on saanut rautaisen palkkalakiiisa
hänen työpalkkateoriastaan. R:n pääteos: „On
the principles of political economy and
taxation" (1817).
Ricci [ritši], Matteo (1552-1610),
Kiinassa toiminut it. jesuiitta-lähetyssaarnaaja,
pääsi lopulta korkeaan valtionvirkaan. R. omaksui
kiinal. tavat, jopa salli esi-isien ja Konfutsen
palveluksen. Julk. kiinank. teol., matem. ja tähtit.
teoksia.
Riccio [ritšo] l. Rizzio ks.
Maria Stuart.
Ricercar [ritšerkā’r] (it.), mus.,
polyfoninen soitinsävellyslaji 1500-1600-luvuilla.
1700-luvulla nimitettiin erityisen taitorikkaasti
rakennettuja fuugia r:ksi.
Richards [ritšədz], Theodore
William (s. 1862), amer. kemisti, tärkeitä
tutkimuksia epäorgaanisen ja fysikaalisen kemian
alalta; sai 1914 Nobelin kemian palkinnon suorittamistaan
lukuisista, tarkoista atomipainonmääräyksistä.
Richardson [ritšədsən], Henry
Hobson (1838-86), amer. arkkitehti,
uudenaik. amer. rakennustaiteen tienraivaaja.
— Richardson, Samuel (1689-1761),
engl. romaaninkirjoittaja ja kirjanpainaja.
Julk. moralisoivan romaanin „Pamela" (1740,
suomen, johdantoineen), joka perusti
uudenaikaisen perheromaanin; R:n pääteos
on ,,Clarissa".
Richardt [rikart], Christian
(1831-92), tansk. pappi ja runoilija.
Teoksia: „Smaadigte". R:n runous on
luonteeltaan isänmaallista tai uskonnollista.
Richelieu [rišəljö’], Armand du
Plessis de (1585-1642), ransk. valtiomies, herttua,
kardinaali. Ministerinä 1616-17, sai aikaan
sovinnon Ludvig XIII:n ja hänen äitinsä Marian välillä
1619, johtavana ministerinä 1624-42. R:n ulkopolitiikan
johtavana ajatuksena oli Habsburg-suvun vastustaminen,
minkä johdosta hän yhtyi kolmikymmenvuotiseen
sotaan. Sisäpolitiikassaan R. pyrki vahvistamaan
kuningasvaltaa ja keskittämään hallintoa. Hän riisti
hugenoteilta heidän turvapaikkaiisa (La Rochellen 1628),
mutta antoi heidän pitää uskonvapauden ja kansalaisoikeudet.
R. esiintyi tarmokkaasti ylhäisaatelia vastaan, asetti
intendenttejä aatelisten maaherrojen rinnalle, mutta
raha-asioiden hoito oli huonoa, perusti Ranskan Akatemian 1635.
 |
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
