Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Rokokoo-Rollo
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Rokokoo (ransk.), barokista syntynyt,
lähinnä sisustustaiteeseen ja taideteollisuuteen
kuuluva Ranskasta lähtöisin oleva
taidetyyli. Barokista johtavaa
ylimenokautta sanotaan Ranskassa
régence-tyyliksi, vars. r:ta (n. 1720-70)
Louisseize- (Ludvig XV:n) tyyliksi ja
empiretyyliin johtavaa välitystyyliä
Louisseize- (Ludvig XVI:n, Pohjoismaissa
kustavilaiseksi) tyyliksi. K:lle ovat
luonteenomaisia pehmeästi aaltoilevat viivat;
koristelu on runsasta, värit (punainen,
sininen, merenvihreä) vaaleat.
K.-taiteilijoita ovat esim. Oppenort, Watteau,
Boucher. Kuva ks. I os., p. 1283-1284.
Rokotus. Sanan ahtaammassa
merkityksessä isorokkomyrkyn tahallinen
istuttaminen terveeseen ihmiseen suojaksi
isonrokon tartuntaa vastaan. 1700-luvun
alussa alettiin Euroopassa tässä mielessä
käyttää ihmisistä otettua isorokkomyrkkyä.
Saman vuosisadan lopulla Jenner
(ks. t.) keksi lehmän rokkoaineen
käyttämisen yhtä tehokkaaksi ja vähemmän
vaaralliseksi, ja tämän jälkeen r. pian
tuli yleiseen käytäntöön ja säädettiin
lailla pakolliseksi eri maissa.
Rokotusainetta (n. s. eläinlymfaa) otetaan nyk.
vasikoista, joihin isonrokon lievä muoto
on istutettu ja sitä sivellään olkavarteen
vedettyihin ihonaarmuihin. Näiden
kohdalle nousee ensin vaaleahkoja rakkoja,
jotka toisella viikolla r:n jälkeen ovat
suurimmillaan; käsivarsi saattaa
rokotuskohdan ympäriltakin olla tulehtunut ja
kainalokuopassa olevat rauhaset paisuvat
usein ja käyvät aristaviksi, kuumettakin
saattaa olla. Pian kuivuvat r.-rakkulat,
ja vain arvet jäävät. Ellei rakkuloita
ollenkaan nouse, on r. epäonnistunut ja
uusittava. Tämmöinen istutusrokko
aikaansaa 6-10 v. kestävän immuniteetin
isoarokkoa vastaan. Sen jälkeen kun r.
on tehty pakolliseksi, on isorokko
suuresti vähentynyt. — Sanan laajemmassa
merkityksessä r:lla tarkoitetaan muiden
tautien kuin isonrokon torjumiseksi
toimitettua rokotusaineiden (joko
mikro-organismien tai niiden synnyttämien
myrkkyjen) istuttamista terveeseen
ruumiiseen. — R:sta on meillä voimassa
17/12 1883 annettu asetus ynnä eräitä sitä
täydentäviä säännöksiä, sekä 6/2 1920
annettu laki r.-velvollisuudesta isonrokon
liikkuessa tai uhatessa. vrt. Seerumhoito.
Roksane (k. 311 e. Kr.), Aleksanteri
Suuren puoliso, Baktrian ruhtinaan tytär;
murhattiin poikansa Aleksanterin kera.
Roland [-ã’], Kaarle Suuren
sankareita, kaatui Roncesvalles’in (ks. t.)
taistelussa 778. — Muin.-ransk. eepos
„Rolandin laulu" kertoo Kaarle Suuren
sodasta Espanjan saraseeneja vastaan,
mutta R. joutuu isäpuolensa Ganelonin
kavalluksen uhriksi ja kaatuu taistelussa
sitä ennen torvellaan kutsuttuaan
avukseen keisarin, joka kostaa hänen
puolestaan. Eepos on syntynyt
Pohjois-Ranskassa ja saanut nyk. muotonsa
luultavasti 1100-luvulla.
Roland de la Platière [rolã’ də la
platiä’r], Jean Marie (1734-93),
ransk. poliitikko. Liittyi vallankumouksessa
girondisteihin. Sisäministerinä 1792
ja 1792-93. Hänen lahjakas puolisonsa
Jeanne Marie (Manon) R.
(1754-93) teki heidän kotinsa girondistien
yhtymäpaikaksi. Näiden kukistuessa R.
pääsi pakenemaan, mutta rouva R. vangittiin
ja mestattiin, minkä jälkeen R. teki
itsemurhan. [Lenôtre, „Suuren
vallankumouksen henkilöitä" (1919).]
Rolandin aukko, 40 m leveä, 1 km
pitkä, n. 2,800 m yli merenp. sijaitseva sola
Pyreneissä Ranskan Hautes-Pyrénées-departementissa.
Tarina kertoo Rolandin miekallaan avanneen sen.
Rolf ks. Robert, Normandian herttua.
Rolf Kraki [krā-], tansk.
tarukuningas, lienee elänyt 500-luvulla j. Kr.
Rolfsen, Nordahl (s. 1848), norj.
koulumies. Teoksia suomen.: „Maailman
historia". Mukaillut norjaksi Topeliuksen
„Lukemisia lapsille".
Roll, Alfred (1846-1919), ransk.
taidemaalari. Maalannut muotokuvia,
naturalistisia ulkoilmamaalauksia ja
koristeellisia seinämaalauksia.
Rolland [-ā’], Romain (s. 1866),
ransk. kirjailija, toiminut Pariisissa
taidehistorian opettajana ja musiikinhistorian
prof:na v:een 1912. Teoksia suomen.: „Beethoven",
„Michelangelo", „Gandhi", suuri kehitysromaani
„Jean-Christophe" (10 nid., ranskaksi 1904-12),
novelli „Kaksi rakastavaista", romaani „Lumottu
sielu" ja näytelmä „Danton". Sai v:n 1915 Nobelin
kirjallisuuspalkinnon. R. uskoo taiteen’ jalostavaan
merkitykseen, ylistää ihmisrakkauden ja
itsensävoittamisen hyveitä; koettanut
lähentää Ranskaa ja Saksaa toisiinsa.
 |
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
