Pieni Tietosanakirja / III. Masku - Sanomalehti / 1327-1328 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Runge-Runnin terveyslähde

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

(1843), muhkea eepos „Kuningas Fjalar"
(„Kung Fjalar", 1844), joka on R:n
pääteoksia. Kansallisrunoilijaksi R. on
lähinnä tullut syvän isänmaallisen
tunteen kannattamilla Suomen sotaa 1808-09
käsittelevillä „Vänrikki Stoolin
tarinoilla" („Fänrik Ståls sägner", 1848,
1860). Kokoelman alkuun on asetettu
„Maamme" (v:lta 1848). 1850-luvulla K.
otti osaa virsikirjakomitean työhön ja
julk. 1857 ruots. virsikirjan ehdotuksen,
johon sepittänyt n. 60 virttä. Hän sai
sen johdosta vastaanottaa
kansallislahjana 72,000 mk. Nyt R. jätti
lehtorinvirkansa antautuakseen vapaammin
runoiluun. Hän julkaisi 1862
huvinäytelmän „En voi" („Kan ej") ja 1863
antiikkisaiheisen aatenäytelmän „Salamiin
kuninkaat" („Kungarne på Salamis").
R. halpautui 1863 ja kuoli 6 p. toukok.
1877. — R:lle pystytettiin 1885 hänen
poikansa W. R:n muovailema muistopatsas
Helsinkiin ja toinen Porvooseen.
Hänen kotinsa Porvoossa on nyk. museona.
R:n teoksia on us. suomennettu, viimeksi
1902-09 (O. Manninen, E. Leino, P.
Cajander, Arvi Jännes, A. Noponen ja J. Aho).
— R:n runoudessa yhtyvät antiikkiset,
romanttiset ja realistiset ainekset
sopusointuiseksi kokonaisuudeksi. Hän
kuvailee elämän ilmiöitä suurin, yksinkertaisin
piirtein ja on tuonut runouteen Suomen
kansan jalona ja ehyenä. Siveellisen
kunnon ja isänmaallisen yhteishengen
miehekkäänä tulkitsijana on tämän
suuren runoilijan merkitys ollut
arvaamattoman suuri. Puoliso ks. ylempänä.
[Strömborg (ruots., 1880-98, lisävihko
1927); Vasenius (1903); Söderhjelm (I-II,
1904-08, pääteos); Hedvall (ruots., 1915,
tyyli); Talvio (1913, yleistajuinen);
Edelfelt, „Vanhan päiväkirjan lehtiä" (1922);
Heikel (ruots., 1926).] — Runeberg,
Johan Wilhelm (1843-1918), J. L. R:n
poika, suom. lääkäri, sisätautien hoidon
prof. 1877-1907. Lukuisia lääket. julkaisuja.
— Runeberg, Walter (1838-1920),


J. W. Runeberg.


Walter Runeberg.

suom. kuvanveistäjä, J. L R:n poika
Opiskeli Kööpenhaminassa 1858-62, sitten
Roomassa ja v:sta 1876 Pariisissä. Päätyöt:
J. L Runebergin, P. Brahen ja Aleksanteri
II:n patsaat sarja rintakuvia, kuten
Z. Topeliuk sen, A. Fryxellin, II. Ibsenin,
Bj. Björnsonin, A. E. Nordenskiöldin, J. L.
Runebergin ja L. Mechelinin, edelleen
nuoruudenveistokset „Keiron ja Akilleus",
„Seilenos satyyrien seurassa", „Ilmarinen takoo
kuuta", ,,Apollon ja Marsyas" sekä näitä
uudempi „Bacchus ja Amor". R:n taidekäsitys
on ihanteellisklassillinen, mutta myöhemmin
siihen tuli realistisia piirteitä. [Nordmann
(1919).]


W. Runeberg: Apollon ja
Marsyas.

Runge, Philipp Otto (1777-1810),
saks. taidemaalari ja taidekirjailija,
Biedermaier-suunnan mestareita.

Runhultti, pyöröpuu (ks. t.).

Runkokunta, eläinyhteisö, joka on
syntynyt jatkuvan jakautumisen tai
silmikoimisen kautta yhdestä emoyksilöstä
siten, että uudet yksilöt aina ovat
jääneet elimelliseen yhteyteen edellisten
kanssa. Runkokunnittain elävät esim.
korallit, monet hydrotsooit, sammaleläimet,
eräät vaippaeläimet, useat merisukamadot
sekä alkueläimistä semmoiset muodot kuin
palloeläin (Volvox), ripsikellot y. m.

Runnari (amer.-suom.), ulkomaalaisissa
satamissa henkilö, joka houkuttelee
us. petollisin lupauksin merimiehiä ja
siirtolaisia kapakoihin y. m.

Runnin terveyslähde, Iisalmen
pitäjässä, Kiurujoen varrella, 2 penik.
Iisalmesta länteen. Lähteen vesi on erittäin
radiuminpitoista (1,200 Machen yksikköä
sekuntia ja litraa kohden), sitäpaitsi se
sisältää rautakarbonaattia sekä
piihappoa. V:sta 1904 sen omistaa Iisalmen
Runnilähde o.-y., jonka toimesta paikalle
on rakennettu hotelli, kaivohuone ja us.
huviloita. Kylpylaitoksella annetaan

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>