Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Ruokko-Ruostesienet
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
musta, sivuilta litistynyt, poikkiuurteinen.
Pesii kaikilla merenrannikoillamme,
munii 1 munan paljaalle kalliolle.
— Siivetön ruokki (A. impennis)
oli ennen sangen yleinen pohjoisten merien
rannoilla, mutta nyt sukupuuttoon hävitetty
(1800-luvun puolivälissä viimeiset). Se oli
70-80 cm pitkä, tavallisen ruokin värinen,
siivet pienet, lentokyvyttömät. vrt.
Kiislat, Jääkyyhkynen, Lunni.
Ruokko. 1. Lapsen-r., lapseneläke
(ks. t.). — 2. Eläimen vuokra l.
antaminen r:lle, välipuhe, jossa toinen
sitoutuu saadakseen eläimen tuoton, omalla
kustannuksellaan hoitamaan ja elättämään
eläimen ja usein suorittamaan maksunkin.
Ruoko (Phragmites communis),
leveälehtinen, isoröyhyinen, 1,5-3 m korkea
heinä, jolla vahva juurakko. Yleinen
järvien, jokien ja merien rantavesissä.
R:oa leikataan karjanruoaksi, röyhyjä
käytetään makuupatjojen ja pielusten
täytteiksi.
Ruokohuilu, vienosointinen
urkuäänikerta („simapilli").
Ruokokoski, Jalmari (s. 1886),
taidemaalari. Maalannut väritykseltään
huomattavia hiljaiselo- ja henkilökuvia.
Ruokola, maatila Pälkäneellä;
päärakennus v:lta 1826, Engelin tekoa.
Ruokolahti, kunta Viipurin läänissä,
Etelä-Savossa, Saimaan itärannoilla.
1,006,4 km2, 14,745 as. (1926).
Imatran koski. Imatran yhteiskoulu. A.-b.
Tornator o.-y:n suuret teollisuuslaitokset
Tainionkoskella ja sen omistama Immolan
höyrysaha, Elektrometallurgiska a.-b:n
rautatehdas Vuoksenniskassa y. m.
teoll.-laitoksia.
Ruokovirran kanava, Maaningan
pitäjässä, Maaninganjärven ja Ruokoveden
välissä, 1-sulkuinen, 371 m pitkä,
pohjaleveys 7,7 m; rak. 1878-79.
Ruona, kylä Kuortaneella. Syysk. 1 p.
1808 Adlercreutz siellä voitti Kamenskijn
johtamat venäläiset.
Ruonankartano, sotilasvirkatalo Sauvossa.
Ruoppaus l. mutaus, satamien ja
kulkuväylien syventäminen. Toimitetaan
ruoppaajilla. Yksinkertaisin on r.-kauha;
sillä ruopataan lautalta tai jäältä.
Intialaista r.-kauhaa käytetään myös tavalliseen
kaivaukseen, varsinkin ahtaissa peruskaivoissa.
Koneruoppaajista on tavallinen
proomulle sovitettu r.-koura l.
Priestmannin ekskavaattori, jonka
kourat aukaistuina pudotetaan pohjaan,
jossa ne sulkeutuvat ja sitten nousevat
sekä ylhäällä aukenevat ja pudottavat pois
nostamansa aineet. Ketju- l.
koururuoppaajassa l. paternosterissa
on kouruja l. ämpäreitä sovitettu
päättömään ketjuun; kourut käyvät
pohjassa, täyttyvät, nousevat ylös ja
tyhjenevät yläpyörän yli kulkiessaan. Myös
höyrylapiorakennetta käytetään ruoppaajissa.
Imu- l. keskipakoisruoppaajassa on vahva
keskipakoispumppu, joka imee vettä ja sen
mukana pehmeän pohjamudan. — Ruoppaajan
nostama aines lasketaan proomuihin, joilla se
kuljetetaan muualle pohjaan laskettavaksi, tai
ruuheen, jota pitkin se veden huuhtomana
valuu täytemaaksi satamarakennuksiin y. m.
Ruori (ruots.), peräsin (ks. t.).
Ruoskiminen, raipparangaistus. ks.
Raippa- ja vitsarangaistus.
Ruoste, rautaoksidihydraatti,
ferrihydroksidi, Fe2O3 . nH2O, syntyy
hiilihaponpitoisen kostean ilman tai
hapenpitoisen veden vaikuttaessa rautaan. Ei
suojele rautaa edelleen ruostumasta.
Pienetkin määrät happoja, alkaleja ja eräitä
suoloja edistävät ruostumista. Ruostumisen
ehkäisemiseksi on kaikki r.-pilkut
poistettava ja rauta päällystettävä ilmaa
paremmin kestävällä metallilla (sinkki,
tina, nikkeli), tai sinettävä, jolloin
pinnalle muodostuu ohut rautaoksiduulikerros,
mikä suojelee enemmältä ruostumiselta.
Ruostemaa ks. Podsoli.
Ruostesienet (Uredineæ), sieniluokka,
korkeammissa kasveissa eläviä loisia.
Useita itiömuotoja; esim. heinäkasveissa
loisiva mustaruoste muodostaa syksyllä
paksuseinäisiä, tummia, 2-soluisia
talvi-itiöitä, jotka itävät seuraavana
keväänä lyhyeksi alkeisrihmaksi; tämä
kantaa n. s. alku- l. kevätitiöitä,
joiden tulee päästä happomarjapensaaseen
voidakseen itää; happomarjapensaan lehdessä
ne itävät rihmastoksi, joka lehden
alapinnalle muodostaa pyöreitä
helmi-itiöitä sisältäviä
helmi-itiö-maljoja ja yläpinnalle pieniä
sauva-itiöitä, joiden merkitystä ei
tunneta; helmi-itiöt itävät heinäkasvien lehdille
jouduttuaan, niistä syntynyt huovasto
muodostaa vaaleita 1-soluisia kesä-itiöitä,
jotka levittävät loisen muihin heiniin, ja
loppukesällä talvi-itiöitä.
Kaikilla r:lla ei ole näin monta
itiöastetta, eräillä ei ole isännänvaihtoa.
R. aiheuttavat suunnattomia vahinkoja
viljelyskasveissa ja metsäpuissa.
Vilja- ja heinäruosteista on happomarja-
l. mustaruoste, heinäruoste
(Puccinia graminis) tärkeimpiä; se
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
